Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. marraskuuta 2025
Sanalla sanottuna: alussa oli minulle aivan mahdotonta mennä mihinkään, minun täytyi työskennellä, lukea, oppia aivan mummoni vieressä. "Kerran yritin minä kavaluutta ja pyysin Theklan istumaan sijassani. Thekla on meidän palvelijamme; hän on mykkä. Thekla istui aivan hiljaa sijallani. Sill'aikaa nukkui mummo nojatuolissaan ja minä menin erään ystävän luo. Mutta asia päättyi huonosti.
Hän oli melkein nöyrä huolenpidossaan. Ja kun lapset tulivat sisään toinen toisensa jälkeen toivottamaan hyvää yötä, sanoi hän tulonsa heidän luokseen riippuvan siitä, lähteekö isä takaisin työhön vai jääkö hän saliin istumaan. Jakobia liikutti kummallisesti vaimonsa hellyys, joka ilmeni hänen olennostaan selvemmin kuin jos hän olisi sen sanoin ilmaissut.
Elina pysähtyi ja katsoi minua syvästi silmiin ja vähän ihmeissään hän sanoi: "Sano minulle: saattaisitko todellakin tyytyä läpi koko elinaikasi istumaan tuolla Holtin konttorissa taikka olemaan tämmöisen pienen seudun lääkärinä?" "Saattaisinpa kyllä ainakin jälkimäistä", vastasin avomielisesti. Elina alkoi taas käydä eteenpäin ja hänen katseensa ilmotti miettimistä.
Keskellä lakeutta oli vanhan, jo puoleksi lahonneen koivunkannon ympärillä tasaisia paasia, suurempia ja pienempiä, yksi toisia korkeampi. Kansa oli jättänyt kivet tyhjiksi, ja Paavo ja arvokkaimmat isännät olivat asettuneet niille istumaan.
Erään kerran, ollessani vanhempaisi kanssa muutamalla hartaushetkellä, satuin minä istumaan suutari Sormusen taakse, tuon raukan kyttyräseljän, jonka hyvin kyllä tunnet, ja harvoinpa on kokonaiset kirkkokonsertit minua niin virkistänyt kuin tuon viallisen heikko ääni kun hän kuohuvain kyynelten vallassa juhlallisella äänellä lauloi "Vapahtajani jo pian ompi tääll'".
Kalle herkesi viheltämästä, katsoi ison aikaa Esteriin ja kuin häpeissään yritti lähtemään pirtistä. Mutta Esteri pidätti hänet. »Osaatteko te kirjoittaa?» sanoi hän Kallelle. »Ette? No tulkaa oppimaan.» Annettuaan paperia ja kynän sekä alustavat neuvot Kallellekin, joka oli käynyt istumaan penkille pöydän ääreen jonkun matkan päähän Juhosta, Esterin katse jäi isoksi aikaa häneen.
»Jos tiedätte mitään hyvää, niin kertokaa meillekin», pyyteli sotamies. »Kyllä me kaikki tarvitsemme lohdutusta tänä surun päivänä.» Hitaasti ja hiljaa alkoi Sakki kertoa: »Kun minä taistelun edellisenä iltana astuskelin pitkin varustuksiamme ja kävin viimein istumaan, näin venäläisenkin tehneen hyviä varustuksia.
Väki istui eineellään, ja pöytään minuakin käskettiin, mutta minä en mennyt ja jäin vain penkilleni istumaan, siltaan tuijottaen, kyynärpäät polvia vasten. Katselin minä kuitenkin välistä syömämiehiäkin ja koetin vetää huuleni ivahymyyn. Olisin suonut, että koko maailma olisi nähnyt sen ja tietänyt, että minä niin tein.
En ollut saada takkiani riisutuksi yltäni, kun hän oli polvissani kiinni ja hoki: 'itä, itä! Kun ehdin istumaan, oli hän kohta kömpimässä polvilleni, ja hän silitteli kuihtuneita kasvojani ja siivoamatonta partaani. Minä lemmin lapsiani kaikella isällisellä helleydellä ja rakkaudella, millä ikänä vanhin voi lastansa rakastaa.
Insinööriä ei ole kuin kaksi koko läänissä, minä ja yksi Tegström." Dampbellin sanoissa kuului jotakin sellaista, että Tapani ei tuntenut osaavansa puhua ja jäi siis äänetönnä istumaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät