United States or Australia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Juoksin tahallani, tuodakseni teille tiedon niin pian kuin mahdollista. IMPI. Tuliko hän? SOHVI. Kuulkaa sitten, kun minä kerron. Ehkä mä saan istuutua sentään. IMPI. Istu vaan. SOHVI. No, niin. Minä menin rantaan. Kävelin, kävelin siellä kauan aikaa edestakaisin, mutta laivaapa ei tullutkaan. IMPI. Mitä sitte turhia loruatkaan. SOHVI. Odottakaahan toki. Kärsivällisyyttä!
»Mitä te tuijotatte?» jatkoi Esteri kuin ärsytettynä. »Onko teidän niin vaikea käsittää sitä, että minä en voi rakastaa heistä ketään!» Hän nousi seisomaan ja katsoi neiti Smariniin, haluten sanoa: Sillä yksi ainoa on ollut, ja on oleva, jota minä rakastan! Neiti Smarin talutti Esterin lepotuolin luo ja sanoi: »Istu tuohon, lapseni.»
Minusta he sopivat niin hyvin toisilleen. Hänen sulhasensa on niin hieno mies. Emme osanneet aavistaakaan, vaikka kyllähän heitä aina on nimitetty toisilleen. Kaarina, anna minulle saali... Istu sinäkin tähän! Minusta on ihan kuin te olisitte minun oma poikani, ja sentähden puhun teille näin avonaisesti...
"Hyvää huomenta!" tervehti Rejer tullessaan lämpöseen kyökkiin, jossa kahvinhaju tuli hänelle vastaan; "syli on hakattu!" "Hyvää huomenta, ystäväni!" kanunamies puhui tanskalaiseen tapaan ja sanoi aina "ystäväni," "harvinainen ystäväni" hän istui laakea, punonaisilla varustettu meriunivormulakki päässä kyökin penkillä ja hämmensi kahvia... "Hyvää huomenta, ystäväni!... Istu... Vai niin!"
»Mitä nyt, Poole, mikä tuo sinut tänne?» huudahti hän sekä lisäsi, katsottuaan tarkemmin häneen: »Mitä on tapahtunut? Onko tohtori sairas? » »Mr Utterson», sanoi uskollinen palvelija, »asiat eivät ole nyt ensinkään hyvin». »Istu, ja tuossa on sinulle lasi viiniä», kehotti juristi. »No niin, tyynny nyt älä ole niin hätäinen! Sano nyt minulle suoraan mitä haluat.»
Kaptenska, joka päätänsä nyykäyttäen oli rientänyt kyökkiin, tuli sisään tarjottimella, jossa itse "kahvikaisella" eli pannulla oli paikkansa; nyt piti juotaman kahvia, sillä nyt oli jouluaaton aamu. Ja te olette odottaneet minua. Sen me teimme mielellämme, pikku Filippini ... tule ja istu. Kuinka on Göthildan laita? Hän yski viime yönä vallan kauheasti, sanoi kapteeni.
"Kyllä sinä nytkin saat tietä raivata", sanoi hän suudellen lasta. Ja siinä istuu nyt Liv, katsellen kotoseutujansa, joita hän ei ollut nähnyt siitä illasta asti, jona lähti ulos avaraan maailmaan, kun isänsä oli hänet talosta karkoittanut. Kuinka hän rakasti tätä seutua! Kuinka hän rakasti isäänsä! Kauan ei hän istu. Aslak voisi tulla ennenkuin aavistaakaan, kuinka hänen siis olisi aika levätä?
»Istu. Minun täytyy taas mennä kyökkiin.» Hän alkoi taas puuhata illallista. Ruokalista kerrassaan muutettiin. Nyt täytyi olla paljon juhlallisempaa. Jollain tavalla hänen piti saada osoittaa syvää, syvää iloaan. Hän meni sisään ja kattoi pöydän uudestaan. Miehet puhelivat illan tapahtumista. Tuon tuostakin Hanna jollain leikkipuheella sekaantui heidän keskusteluunsa.
"Istu kirjoittamaan, sillä aikaa kuin minä keitän kahvia." "Runoako? En minä nyt..." Topiaan sydäntä karvasteli, mutta hän lausui peittelemättä. "Kirjoita sanomalehti-ilmoitus, että meillä huomisesta alkaen myydään tavaroita kahdenkymmenen prosentin alennuksella." Josu tuli äänettömäksi ja kauniit kasvot muuttuivat surullisiksi. Hän ymmärsi täydellisesti mitä ilmoituksesta seuraa.
Ei, katsos Dorotea, katsos vaan, eikö hän ole kasvanut? Nouses oikein suoraksi, poikani: eikö hän sinunkin mielestäsi ole kasvanut? No istu nyt syömään, poikaseni! Lihamakkara on vastikää otettu savusta ja minun munapuuroani pitää sinun maistaman! Missä isäsi on, missä viipyy hän? Nyt minä jo olen kysynyt sinulta sitä, jumala ties, kuinka monta kertaa, mutta en ole vielä saanut mitään vastausta!"