Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
No, Frits, istus nyt poikani...» »Ei, naapuri», sanoi ukko Witt, »maltas vähän! Anna Kallen kirjoittaa, hän sen osaa; olihan hän ensimäinen lukkarin koulussa.» »No, istu sitten, Kalle!» sanoi Swart. Kalle istui ja Swart saneli hänelle, mitä hänen piti kirjoittaa, ja kun hän oli lopettanut, sanoi Swart: »Kas niin, poikani! No, lues nyt, mitä olet kirjoittanut!»
Nimismies katsoi mykkänä hämmästyksestä, miten tuo leveä suu suuren nenän alla oli vääntynyt kamalaan hymyyn, ja miten miehen käytös yhtäkkiä oli muuttunut kotoiseksi. Mutta tuskin oli ensimmäinen hämmästys hiukan haihtunut, kun hän jo kaikella reippaudella, mikä hänelle oli mahdollinen, kavahti ylös. »Si-sinekös ilman ... mun keskemette istu mun soffale...», ja tempaisi kasakanpampun seinältä.
Hän on vanhanpuoleinen, niukan kumarainen rahvaannainen, päässä täyshuntu, joka varjostaa jossain määrin kasvojakin. Katse maahan luotuna, syvä mielenliikutus äänessä: Olen Laudusta sen tytön äiti, joka URMAS Sinä...? Tyyntyy, käy luo ja ottaa häntä kädestä, jonka vaimo ojentaa suuresti hämillään: Se tapaus on minuun koskenut. Istu, äiti parka!
Se ei voi olla mahdollista, eikä se ole voinut tapahtua. Sisään tultuansa istui hän alas ja kysyi malttuneena: "Mistä syystä minun Lentsini tekisi itsestään lopun? Minkätähden niin luulet?" Faller ei vastannut yhtään mitään. "Onko sinulla sanoja suussa silloin vaan, kun niitä ei sinulta vaadita?" kysyi Anni tuimasti. "Istu, istu alas", komensi Anni, "ja kerro minulle, kuinka laita on".
"No istu sitten Kalle", sanoi Swart. Kalle istui, Swart lausui hänelle, miten hänen piti kirjoittaman ja kun hän oli lopettanut, sanoi Swart: "Kas niin poikani, lues nyt, mitä sinä olet kirjoittanut!" "Hellästi rakastettu eukkoni!" luki Kalle. "Niin nimitän minä häntä aina kirjeissäni", sanoi Swart.
"Istu hiljaa tai saat tukkaasi", käski emäntä, ja hiljaa istui Avojalka, tuskin hengittäenkään.
Hän oli keski-ikäinen hyvin jaksavan näköinen, ja pian osoittikin voimaansa, kantaen tavattoman suurta perunavatia kyökin pitkälle mustaksi maalatulle pöydälle. Tavattoman suoraan ja korkealle nousi höyry perunavadista. "Elsakin on täällä!" sanoi keittäjätär, laskettuaan vadin pöydälle. "Tulinhan minä." "Istu!"
Kun pitkän hetken kuluttua Julian suru näkyi hälvenevän, sanoi Helena hellästi ja laskien kätensä hyväillen sisarensa uhkeille kiharoille: "Julia hyvä, minä en vielä tänään ole hiuksiasi sievistänyt, istu hetkeksi, niin sen piankin teen".
Nimismiehet mielellähän Kelpo mieheksi kehuvat, Sanomat salituvissa: "Istu nyt, hyvä isäntä, Ota ryyppy oivallinen, Paneppa paritsat päälle." Sille mestarit menevät Työhön ilman tinkimättä; Sille rengitkin rupeevat Ilman paljon pyytämättä; Piiat vielä pyrkimällä Laurinpäivänä paneivat; Kasakoita kaikin aioin Hänen työhönsä tuleepi.
»Rautalammen reitti!» kuuli hän vieruskumppaninsa vastaavan. »Mitkä ne siis olivat!» kysyi opettaja... »Toivola!» Onni hyppäsi hajamielisenä seisoalleen. Onneksi oli hän kuullut kysymyksen. »Pielavesi, Nilakka Iisvesi ja Konnevesi!» vastasi hän rohkeasti, mutta luokka rupesi nauramaan ja opettaja ärjäsi: »Istu»
Päivän Sana
Muut Etsivät