United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei se ollut kovin mones ilta Jaakon tulon jälkeen, kun hän ujostellen pyysi isännältä, saisiko koettaa tehdä astiaa; tuo ujosteleminen tuli siitä, kun hän pelkäsi, ett'ei semmoista haaskaajaa, kuin hän on, päästettäisi työkalujen ja ainetten ääreen. "Tee vaan, opettele vaan! Kyllä minä neuvon ja opetan sinua", sanoi isäntä ystävällisesti. Se oli Jaakolle mielen vertaa. Tuumasta tekoon.
»Oli miten oli, vaan mies on vaimon pää, niinkuin kissa hiiren pää», sanoin minä päättävästi ja käänsin puhettani toisaalle, kysyin Ruokolan isännältä, että »joko teidän hevosen jalka on parannut, jonka se kuului aitaan repäisseen? Siinähän kuului olleen iso haava.» »Jopa se alkaa olla jotenkin terve, ja kyllä siitä nyt näkyy hyvä tulevan», sanoi isäntä.
Nuorina ollessaan kävivät he tavallisesti kädestä käteen toiselta isännältä toiselle, joka myi heidät jälleen, kerjettyään kyllästyä heihin. Vanhoiksi tultuaan pantiin he kovaan ulkotyöhön, jossa pian heittivät henkensä kuumuuden ja julman pitelemisen johdosta. Harvoin saivat he pitää lapsensa, jotka usein kyllä otettiin heiltä pois, päästyään kaikkein ensimäisestä lapsuuden-ijästä.
Silloin tuli sisään eräs työmies, ukko Moineaud, niinkuin häntä kutsuttiin, vaikka hän vasta oli tuskin neljänkymmenen kolmen vuoden vanha, lyhyt ja tanakka mies, jolla oli pyöreä pää, härän niska ja kasvot sekä kädet karkeat enemmän kuin neljännesvuosisadan työstä. Hän oli viilaaja ja tuli kysymään isännältä neuvoa eräässä yksityiskohdassa puimakoneen kokoonpanossa.
"'Vaikka sanoin terveisiä isännältä, lupasi Matti valmistaa nahkat vasta tulevalla viikolla'. "'Hyvä', sanoi isäntä. "'Hyväkö? Miksei laittanut niitä heti, marisi Lassi. "'Ei ne niin pian joudu, niissä on paljo työtä'. "'Paljoko työtä! valmiit nahkathan nuo olivat', väitti Lassi.
Paria päivää myöhemmin jouduin sattumalta menemään muutamaan norjalaiseen laivaan erästä tuttavaani etsimään. Mutta hänen sijastaan tapasin siellä ne kaksi ruotsalaista matruusia, jotka olivat Savannassa olleet samassa merimiesmajassa kuin minäkin ja joitten kuukausipalkat minä olin sen isännältä pelastanut.
ASSESSORI. Suokaa anteeksi, jos kenties sanoin jotakin, joka teitä ei miellytä; mutta itsehän tahdoitte näistä asioista puhumaan. HANNA. Oi, ei suinkaan, puhukaa vaan! Kanttori siis puollusti? ASSESSORI. Niin, ja jollette usko minun sanaani, niin voimme kysyä kelta hyvänsä läsnä olleelta, esimerkiksi Lahden isännältä, joka on vielä tuolla.
Innokkaissa puheissa selitti hän kyläläisilleen asian painon. Iikka pyysi Jäykkälän isännältä huoneen arpajaisten pitämiseksi, sillä heidän omat torpanhuoneensa olivat liian pienet siihen toimeen; Jäykkälän isäntä lupasikin ilolla huoneen ilman maksua.
Mutta mies hän kertoileevi, Kuinka ennen lapsena Tässä karjas käydessänsä Taloa hän rakensi. Missä seisoi asuinhuone, Missä talli, ometto, Kuinka naapurien kanssa Raja-aidoist riideltiin. Kuinka kurja emäntäinen Isännältä löylyy sai, Kosk ei miesten työstä tulles Valmis ollut atria. Tätä kuulteleevi nainen Ilonaurun helinäl; Ruusut hänen poskil hohtaa, Katsantonsa liekehtii.
Näiden näin erinkaltaisten naapurusten, Niemimäkelän ja Lukulan, väli oli vaan edelleenki yhtä ystävällinen. Tosin oli Lukulan Matti usein julkisesti saanut Niemimäkelän isännältä kuulla, että hän on köyhä, mutta Lukulan Matti tiesi itsekin sen aivan hyvin eikä sentähden siitä tuskautunut. II. Torpan poikia ja talon tyttö. Aika kului.