Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025


"Niin ainakin kaksi tuttavaani kertoi, jotka yöllä tapasin, kun kylästä tulin. He palasivat kaupunkimatkalta, ja mainitsivat, että pari kaupungin herraa, joille Hovilainen on isompia summia velkaa, pakoittavat hänet konkurssiin, elleivät kuukauden sisään saa rahojansa pois. "Vai niin! No ainapa minä olen arvellut, ett'ei hänelle kunnian kello laula, jos näin jatketaan taloutta.

Sinä, joka olet rohkea ja järkevä! Hyvää huomenta. VARJAKKA. Näyttää kuin teillä olisi minulle asiaa. Komesrootiltako? HILMA. Ei komesrootilta. VARJAKKA. Komesrootin rouvaltako sitten tahi joltakin muulta huoneenne jäseneltä? HILMA. Minä oikeastaan tulin tapaamaan muuatta tuttavaani, joka lähtee merelle. Mutta aikomukseni oli puhutella kapteenia, jos suinkin sattuisi tilaisuutta.

Oli kuin ylioppilaslaulu olisi soinut korvissani; olin näkevinäni tuon ihmispaljouden: siinä varmaankin monta tuttavaani, jotka nyt seuraten nnorisojoukkoa, vaelsivat tervehtimään kevättä, sanomaan kesää tervetulleeksi. Mutta ei ollut aikaa heittäytyä näiden mielikuvitusten valtaan; meillä oli suoritettavana vähintäinkin 8 tunnin matka, jos mieli saapua seuraavaan lepopaikkaan.

Paria päivää myöhemmin jouduin sattumalta menemään muutamaan norjalaiseen laivaan erästä tuttavaani etsimään. Mutta hänen sijastaan tapasin siellä ne kaksi ruotsalaista matruusia, jotka olivat Savannassa olleet samassa merimiesmajassa kuin minäkin ja joitten kuukausipalkat minä olin sen isännältä pelastanut.

Pöytäin selät näyttävät ketkistyvän lihavatien ja jälkiruokien painon alla. Jos en näkisi tuossa erästä vaaleatukkaista, harmaasilmäistä savolaista tuttavaani tyytyväisenä levittämässä voita leivälleen, niin luulisin olevani itämaisessa taikalinnassa.

Päätin luopua kaikesta lapseni tähden, heränneistä ja Sohvistakin. Tyttäreni tuli juuri koulusta kotiin, kirjat kainalossa. Puristin hänet rintaani vastaan ja itkin. Sitte taas näin ihmeitä ilmestyksessä. Olin seinäjyrkässä kalliossa kiinni kynsin kaksi muuta tuttavaani kanssani Allamme tulta suitseva meri, joka paloi höyryten, yllä umeinen pilvitaivas.

Minä muistelen Pirttilän Paavoa, jota turhaan kotoa tavotin, sillä hän oli mennyt maanviljelys-opistoon. Onnistukoon hänen pyrintönsä. Vierimän ukkoa, minun ensimmäistä tuttavaani tässä elämässä, muistan, ja Loviisaa, joka on jo muorivainajansa kokoinen. Kaikki he ovat hyviä, syntiähän tekisin, jollen heitä muistaisi.

Hän muistutti niin suuresti erästä helsinkiläistä tuttavaani, jota en muutamiin vuosiin ollut nähnyt, että olin juuri aikeissa kysellä missä asioissa hän nyt kulki. Mutta samassa vieras rupesi puhumaan saksaa, sanoi tulevansa Naantalista, jossa oli ollut kylpemässä, ja saanut sikäläiseltä lääkäriltä suosituskirjeen minulle. Kutsuin hänet sisään ja olin valmis kuulemaan mitä hän tahtoi ja toivoi.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät