Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Elsa asui kauvan hyyryläisenä mummon entisessä talossa, maksaen hyyriä uudelle isännälle; hän pesi ja silitti tuhansia paitoja ja hyräili jumalisia virsiä. Mutta niin viisasta ei tullut kosijaa, että hän enään olisi ruvennut kauppoja hieromaan; hän vastasi: "Minä olen kyllästynyt kosijoihin, omani on kuollut ja toinen minut hylkäsi, olkoon sillänsä."
Amrein käsi vavahti, hän olisi mielellään langennut hänen kaulaansa, mutta hän ei voinut, hän ei saanut niin tehdä, ja ukko sanoi sydämmellisesti nauraen: "Ajatteles, emäntä, tuoss' on tyttö Haldenbrunnista ja hänellä on jotain sanottavaa rusthollin isännälle ja emännälle, mutta minulle hän ei tahdo mitään sanoa. Sano sinä nyt, miksi minua nimitetään".
Olen täällä vaan palvelia ja lähetän pian teille isännän jos hän on tullut jo takaisin kävelyksestään. 8:s Kohtaus. Hän on palvelia vaan? Mutta kuka on tämän talon isäntä, joka tuhlaavaisessa ylpeydessä ottaa kiitoksia?! Olen utelias oppimaan tuntea tämä nurkkavieras-kasvu enkä laimimlyö isännälle palvelian luonteviin kysymyksiin vastata. 9:s Kohtaus. Kaarle. Ernst. John.
"En minä lähde niin tuikeasilmäistä herraa herättämään ennenkuin aika tulee", sanoi emäntä hieman nauraen. "No, mutta Tapani menee", sanoi isäntä. "En minä lähde, kun minä olen hänen palvelijansa; vaan teille Ylitalon isännälle se sopii kaikkein parhaiten." "Todellakin! Ylitalon isännälle se sopii", kuului joukosta kehotus.
Isännälle ja kaikille pojille hän jakoi silkkiset kaulahuivit ja isännälle vielä erittäin hopeaisen rasian, jossa sopi säilyttää pieniä kalleuksia. Pikku Moosekselle ja Matille tuli lyhytvillaiset, pehmeät talvilakit. Sitten Väinö Ainoon katsoen näytti tyhjiä käsiään ja virkkoi kallella päin surullisen näköisenä: »Käsi on tyhjä ja toisessakaan ei ole mitään.»
Mitä tuo tuommoinen äitini käytös merkitsee, ajattelin itsekseni, eikös sopisi paremmin kohdella miestä kuin noin julmalla tavalla ja uhkauksilla. Mitä vasten niin pahasti isännälle puhuitte? kysyin äidiltäni. Eipä sanota sulle, tulisit liian viisaaksi, vastasi äitini, mutta muista se, ettet missään mitään puhu tästä tapauksesta. Anna se olla minun salaisuutenani.
"No minä, näet sen, tuskastuin tuohon alituiseen kehräämiseen. Työnjohtaja oli huomaavinaan, ett'ei minulla muka ollut mitään erinomaista taipumusta työntekoon, sen hän sanoi isännälle, ja tämäpä neljätoista päivää sitten antoi minulle suurella kohteliaisuudella virkaeron".
"Kuinka niin?" "Kun lähdette tuonne kylmään yön selkään." Minä arvelin itsekseni: ei mahda ulkona olla kylmempi kuin rinnassanikaan. "Valjastakaa!" sanoin isännälle. Hän raapasi päätään ja virkkoi verkalleen: "Hevoset vietiin niitylle tuonne kauas." "Haettakaa; minä odotan." Isäntä läksi. Minä heittäysin puiselle sohvalle. Pöydällä paloi talikynttilä.
Hän esitti, että pyhäin aikana tulisin koirieni kanssa Kalvolan sydänmaille, sillä meille molemmille tuttu ja muuten hyvin harjautunut metsästystoveri, torppari Haaranoja, oli hiljan Rommun isännälle ilmoittanut nähneensä useiden ilvesten jälet.
Siinä laskeutetaan kamelit polvineen ja nostetaan kuormat pois selästä. Nyt tulee miehiä ulos teltoista; tulija lausuu tervehdyksen, ojentaa isännälle kätensä ja antaa kolme suudelmaa ristiin poskille. Leirin asukkaat kantavat matkalaisen tavarat telttaan; vieras itsekin astuu sisään.