Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. lokakuuta 2025


Hän tahtoi kuulla, mitä kuningas oli sanonut, mitä tehnyt, mitä hän oli rakastanut ja vihannut; vielä kerran tahtoi hän innostua hänen kunniansa loisteesta, ja sitten kuolla iäksi unhotettuna. Hän oli sankari, oli kuningas; Meri ei ollut mitään, olihan vain kuluneen keväimen kuihtunut kukka. Sillä tavalla tutustui Meri toisen kerran Reginaan Korsholmassa.

Palmupuistot, loistokukat, Teitä kaukaa tervehdin; Kaukokansat, onneanne Usein, usein haaveksin. Rientoinne myös rikka'utta Muistelen kaihoten; Veren, tunteen vilkka'utta Voimakasta ihailen. Kaukokansat eteläiset! Innostua voitte te! Vapauden valtakirjan Verellänne ostatte! Kaukokansat eteläiset! Tulta teill' on lempenne, Vauhtia on riennoissanne Mutta mit' on maassamme?

Miks'ei hän voisi vielä, niinkuin ennen, voimainsa mukaan viettää hetkiänsä nuoruudenystäviensä piirissä, innostua heidän kanssansa, haaveksia ja kuvailla heidän seurassaan mailmaa kauniiksi ja elämää ihanaksi? Olkoonkin se unelmata, eihän se siltä ollut rikollista.

Mutta sama se, vaikkapa vain sellaisenakin ... onhan ihmeellistä, uskomatonta, että tämä on nyt näin, sittenkuin äsken oli niin kokonaan toisin. Minä kysyn tätä kaikkea, samalla koko ajan kuullen sinun puhuvan yhä edelleen, ja minä vastaan ja alan itsekin suunnitella ja alan innostua josta sinä yhä lämpenet ja äänesi värähtää ja povesi nousee ja silmäsi tummuu.

Pitäisi toki innostua aatteistakin ... suurista, jaloista aatteista, jotka mieltä ylentäisivät ... vapauden ja totuuden aatteista etupäässä ... ja isänmaallisista!... "No rakastammehan me isänmaata..." "Niin kuin nuorten miesten pitääkin..." "Henkemme, veremme edestä maan..." "Suomi, armas synnyinmaamme..." "Eläköön Suomi, eläköön!..."

Ja jos isänmaa saattoi tämmöistä etua tuottaa, niin silloin siitä kyllä voi puhua ja eläköötä huutaa ja innostua. Ja siellä oli sitten paljon muita, jotka tahtoivat tutustua Heikkiin, ja entisiä tuttuja, jotka kaikki kokoontuivat samaan pöytään ja istuivat juomaan. Heikkiä heidän kaikki maljansa tarkoittivat ja heidän katseensa ja puheensa.

Ja yhä useammin nousi hänen mieleensä ajatus, saada olla usein, hyvin usein Laurin kaltaisen olennon rinnalla, iloita, innostua hänen kanssaan, ja niin luottavaisena hyyristyä hänen rintaansa vasten, kun myrsky käy ja ukkonen pauhaa. Mutta ei! Lauri seisoi hänen mielestänsä liian korkealla hänestä, ja sitä paitsi: mitä sanoo isä?

Hän alkoi yhä enemmän ja enemmän innostua ne Hovin pitkät, matalaojaiset sarat ikäänkuin huusivat häntä ja hämäläistä voimaa avukseen. Kyllä tässä nyt tulee aika kiireen kilakka, ennenkuin Keskitalo ja tavarat on myyty ja kaikki muuttokunnossa, ajatteli hän taas. Samalla juna pysähtyi rymisten jollekin asemalle.

Minulla oli, kuten jo sanoin, välttämätön tarve juuri tämmöiseen ulospäin menevään aatteelliseen elämään, jonka päämäärä olisi tulevaisuudessa ja olisi ylevä, jalo, johon kaikki ajatukset, kaikki pyrinnöt olisivat voineet kiintyä. En vaan voinut innostua niinkuin he, vaikka kuinka olisin tahtonut.

Mitä sinä Johannes sanoitkaan siitä tasapainosta, muistatko siellä vinnillä? Tasapainosta? Odotas. Niin, katsoppas tämmöinen talous vie kauheasti aikaa. Siihen voi innostua aivan liian paljon eikä siinä koskaan työt lopu. Taikka sitten ihan päinvastoin: voi jättäytyä huolimattomaksi ja vapautua siitä.

Muut Etsivät