Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
Joutsen, joutsen salmelle saapi, allipa ruovon rintaan. Pysähtyvät vasemmalle, veeni-nuorisoa vastapäätä. Mertsi ja Urmas astuvat keskelle. MERTSI Tervehtii vaakunalla: Veenien ilves tervehtii mervien karhua! Niinkuin kevättaivas on tummia hattaroita paitsi, niin olkoon elämämme, Valdun harjanteilta aina Peipen rannoille! Terve! VEENI-NUORISO Terve! VEENI-KANSA Terve!
Silloin myös olis parasta, jos me hännän peittäisimme ynnä muut jalot elimet, puksuihin pukeutuisimme, sekä takkiin, kairalakkiin; viikset kun suimme vielä, vedämme kintahat kätehen, vyölle ussakan utuisen lyönpä vetoa, ettei meit' erota ihmisestä. AHMA: Siinä taitais mies hiota. ILVES: Ne on niitä ketun kujeita. VILLIKISSA: Siinähän epeli vasta!
Häneltä ovat punaiset murhanneet ainoan pojan. Nyt hän näkee tämän pitkän vangin ilkkuvan kuolemalle. Hän juoksee luokse ja uhkaa miehen ampua. Muttistakin kuohuttaa silloin yhä kummallisempi viha tuota vihaamaansa kohtaan. Hän tahtoisi kiväärin ... sillä jos tuo punainen hänen edessään saa vähänkin lempeyttä, hän karkaa kimppuun, tappaa ihmisiä kuin ilves lampaita...
Ulkona raivoaa lumipyry ja pauhaa ankara myrsky; sudet ulvovat joen jäällä; nälkäinen ilves hiipii kallion rotkossa. On loppiaisilta, ja puhde on jo muuttunut pimeäksi.
Lumen tultua veivät ilveksen jäljet Kokon kätköpaikkaan, ja silloin hän sarvista tunsi pässin omaksensa. Samoin kuin karhu, kulkee ilves harvoin viljeltyjen seutujen kautta tai aukeita tasankoja pitkin metsästä toiseen; kuitenkin kertoi Kokko monta poikkeusta. Kerran hän seurasi ilveksen jälkiä Sääksmäen suuren seljän poikki.
Kun ovat sanoneet: "Niin petollinen Kuin ilma, vesi, tuuli, hiekkamaa, Kuin kettu uuhta kohtaan, ilves vohlaa, Vasikkaa susi, poikaans' äitipuoli", Lisätkööt kuolin-iskuks pettuudelle: "Niin petollinen niinkuin Cressida." PANDARUS. Kas niin, kauppa valmis! Sinetti alle, sinetti alle! Minä olen todistajana. Tässä pitelen sinun kättäsi, tässä orpanani.
Mutta toinen ilves väänteli pensaikossa suulleen sortuneena, ja sen tuskat vihloivat immen sydäntä. "Voi kuinka se kärsii! Tapa se, sukkelaan!" hän huohotti. Taavi juoksi paikalle, kohotti pyssynsä, puolesta piipusta kiinni pitäen, ja iski petoa takaraivoon, niin että se heitti henkensä.
Rannalla vieraalla valkeni luunsa, huuhtomat hyisen laineen, kattamat kukkivan kauneuspuunsa, mainitsemattomat maineen. Ildiko, Ildiko, Burgundin ilves, miksi sa murhasit mun? Attila, Attila, ah älä kuole, kuolleista herätän sun! Ildiko, ah hius-himmeä, miksi teit teon vilpillisen? Attila, ah sotalaumojen surma, syy oli rakkauden. Rakkausko raudan sun morsius-yönäs suuntasi syömeeni näin?
Ne siis ovat kylläisiä eivätkä kaukana täältä. Joudutaan nyt; päivä on jo pitkälle kulunut." Metsästäjät menivät joutuisasti lammen yli ja löysivät jäniksen, jonka ilves oli kaivanut lumen alle rannalle. Sitä oli vain vähän purtu, niin että he korjasivat sen saaliikseen.
Se oli hänestä merkillisen paljon kissan näköinen, suurempi vain kuin ainoakaan kissa mitä hän oli kylässä nähnyt, jalat korkeammat ja häntää vain ihmeellinen paksu tynkä. Se tosiaan olikin kissa, "ruskea kissa" eli Pohjois-Amerikan pienempi ilves. Sen karva oli punaruskeata, täynnään pieniä vaaleampia pilkkuja.
Päivän Sana
Muut Etsivät