Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Taisin jo mainita teille, hyvät herrat, että äitini oli hankkinut sulhasen Harlow'in toisellekin tyttärelle. Tämä oli meidän köyhimpiä naapureitamme, virasta-eronnut armeijan majori, Gavrilo Fedulitsh Shitkow, jo vanhemmalla puolen ikää oleva mies, jolta, hänen oman puheensa mukaan, ei puuttunut itseensä tyytyväisyyttä.
Se ei ollutkaan pitkä hänen elonsa polku: ainoastaan yhdeksäntoista vuotta, Mut ikää siinäkin, työ jalo vaan Jos on elämää.
Ne ihmiset, joilla nyt on noin kolmekymmentä vuotta ikää, eivät tiedä maailmasta niin mitään, nyt kaikki menee niin tasaista kulkua, kuin suksen latua myöten. Tuommoinen opettaja, minä en teitä sillä tarkoita, mutta mitä tietää nyt tuommoinen? Mitenkä paljon hän on maailmasta nähnyt? Kirjoissaan hän on nuhjaellut.
Hänellä oli ikää vasta seitsemän vuotta, mutta hän tunsi itsensä jo täydeksi mieheksi ja sanoi luottavasti: »Jos te, ukko, lähdette sotaan, niin ei teidän tarvitse olla huolissanne minusta, sillä minä lähden mukaan, jos vain teette minulle miekan. Antakaa minulle se, jota nyt taotte.» Sakki hymyili: »Paras tehdä miekka miestä myöten.» »Luuletteko, ett'en minä uskalla?» kysyi poika punehtuen.
Luon sen muistoistani. Rakennan, mitä minulta polttivat, sovitan sillä, mitä rikkoivat, viiton heille kaikille sovituksen tien. En enää jaksa enkä tarvitse surra omaa kohtaloani, en isänmaan enkä muun maailman. Pakenen tätä inhaa ikää siihen ihanaan aikaan, kun tätä ei vielä ollut. En tiedä, mihin joudun, mutta yhden tiedän : kuinka.
Se on kaikkiruokainen tuo sinun koirasi, sanottiin räätälille ivaten. Elkäähän hätäilkö, vielä se kerran ihmeessä näyttää. Sille kunhan isä jumala ikää lisää, niin saattaa sillä kulkea metsällä sekä lintua että jänistä.
Miehet, jotka pastoria odottivat, istuivat pappilan vanhassa savupirtissä, jonka ikää eivät enää vanhimmatkaan ukot muistaneet. Arveltiin sen olevan niiltä ajoilta, jolloin ensimmäiset asukkaat etelästä tullen tänne vakinaisesti asettuivat. Luultiin siinä olevan kivijalankin, vaikkei sitä enää näkynyt. Huone oli leveä ja matala, katto luuhotti orsiensa päällä kuin musta sadepilvi syksyllä.
Nyt hän pelkää vuosia, kylmyyttä, talvea, joka seuraa tätä polttavankuumaa kesää. Mutta vielä ei ole syytä pelkoon. »Kun minä toivottelin takaisin itselleni seitsemäntoista vuoden ikää, sanoi hän, että hän ei suinkaan tahtonut sitä, sillä silloin en olisi hänen, vaan niin monen muun. Varmaankin on paras niinkuin on.» Ja hän jatkaa: »Hän saattoi minua kotiin.
Mutta arveli kuitenkin, että kun kauvan eletään, ehkäpä härkä jäniksen tavottaa, ehkäpä ikää eläessä sattuvat hekin puuttumaan jotakin, niin silloin on vuoro vieraina.
Ja päästäisin irti, että voisit toisenkin kerran varastaa. Anna anteeksi! Elä, hyvä mies, vie minua vankeuteen. Ikuiseen joudun. Tämä oli kolmas kerta. Sielläpähän sitten lienet korjuussa. Kestää siellä istua. Olen vasta alun viidettäkymmentä. Ehkä jatkuu ikää vielä parikymmentä vuotta. Taikka enemmänkin. Ja linnassa vaan aina, aina Herra, armollinen Jumala! Kolmen markan tähden!
Päivän Sana
Muut Etsivät