Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Orit päästettiin liikkeelle; koko takapuoli rekeä täynnä poikia, jotka olivat siihen istahtaneet toinen toiseensa kiinni kuin varikset raadon päälle, täytyi hevon ponnistella ylämäkeen. "Oikeinpa on ihme ja kumma", sanoi Matti, "että pojannassakoiden pitää saamaan ajaa ilmaiseksi." "Niin, se on kaupunginlaki se, näetkös", mutisi Petter. "Mutta maanlaki ei anna semmoista oikeutta."
»Niin», sanoi Eevi, »onko se sinusta ihme?» Hänestä tuntui aivan siltä kuin Sirkka ajatuksissaan olisi lisännyt: eikä sen enempää. »Ei nyt aivan ihmekään. Kyllä sinä siihen tavallaan sovit. Sinä käsität tunteellisella tavallasi miehesi työn kaunista ja aatteellista puolta, ja siitä te sitten yhdessä puhelette ylevästi ja ylösrakentavaisesti.» »No, Sirkka, älä nyt leikkiä laske.» »En, en.
Se ihme tapahtui, että puheessa oli vain kuusi tahi seitsemän latinalaista puheenpartta, mitkä olivat sen ajan parhaita kaunopuheisuuden koristuksia, mutta sitävastoin sovelias lukumäärä raamatunlauseita.
No sama se on, maksa pois raha, sanoi juutalainen ja kauppa oli tehty. Kun Antti oli maksanut suostutun hinnan, aikoi hän ottaa vanhan nuttunsa pöydältä, mutta ihme ja kumma se olikin kadonnut. Turhaan haki hän pöydältä ja maasta, turhaan katseli hän ihmisiä ympärillään, nuttua ei näkynyt eikä kuulunut. Juutalainen häilyi jo kaupassa muitten kanssa eikä joutunut häntä enää kuulemaankaan.
Ihme, etten kohta huomannut, millä tavalla voisin vähän parantaa tuota onnetonta tekoani. RISTO. Olet sinä yhtä kaikki oikein soma. Semmoinen kummallinen luonto. Niin äkeissäsi vielä tänä aamuna ja nyt noin hyvä taas. Mihin sinun kiukkusi joutui, kun siitä ei enää ole merkkiäkään jäljellä?
En nähnyt. Kuulin vaan kun peuhasivat toisessa huoneessa. Peuhasivatko?... Herran ihme kuitenkin! Että hänellä nyt on monta lasta ympärillä... Ja semmoinen nuori, häiveriäs kuin oli . Pidäs tuota vyyhteä, Riitta, niin saan keriä... Vai muisti minua? Kuinka hän sanoi? Jasso, Kauppa-Lopo. Onko hän täällä? Ooho! Niinkö sanoi? Herra jumala! Juuri samoin kuin ennen tyttönä ollessaan. Juuri samoin.
Tavallisesti oli Saku ollut siinä asiassa hyvin säntillinen: ensimmäisenä oli hän aina ollut pöydässä. Ei ihme että Hellä Karoliina nyt oudostui: Ka ... hyvä isä kuitenkin... Eikö sitä Sakua olekaan! Lukkarikin oudostui ja käski: Menepäs nyt, Anna, ja hoihkase Saku syömään!
UUNO: Semmoinen suhde ei käy laatuun. LEENA: Miksi? UUNO: Sitä et sinä voi ymmärtää. LEENA: Ei, no sano nyt sentään miksi. LEENA: Taas sama asia. Ihme kuinka erilaista! Teillä pitää aina olla niin, että jos rakastaa, niin pitää koskettaakin. LEENA: Sanoitko sinä jotain onnesta? UUNO: Jollei koskettaa, niin miksi edes nähdä tai puhua? Voisihan vaan ajatella toista ja olla onnellinen.
Kato uhkaa, halla vaanii, pahat henget pitävät ilkeitä aikeitaan ilmassa. Mutta ihme kyllä ei mieleni kuitenkaan ole musta, ei päiväni pilvessä, eikä saa suru valtaansa sydäntäni. Sillä vielä on kukkuloita, jotka eivät ole veden alla, vielä on tulia, jotka mäeltä toiselle tuikkavat, ja vielä on kansalla karkelokenttänsä, joilla se piirihin käy. Maani luulin menettäneeni ja nyt vasta sen löysin.
Ja te ajattelette, että sama joki, joka täällä iloisena lapsena hyppelee yli esteitten, se matkansa lopussa väsyneenä vanhuksena vierittää mutaiset aaltonsa mereen. Eikö niin? Eilert Olsen ei vastannut kysymykseen, hän vain jatkoi: Onko se ihme? Sillä on pitkä tie ja suuri työ takanaan. Toinin ajatukset luistivat samassa siihen uomaan, joka häneltä viime aikoina oli jäänyt unhotukseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät