United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ester on nimittäin kaiken talvea ollut hyvin heikko, ja sentähden tahtovat vanhemmat hänen viipymään siellä etelässä jonkun aikaa vahvistumassa. Onnellinen tyttö! Päästä Italiaan oleskelemaan siellä ihanissa lämpöisissä etelämaissa, sepä vasta olisi jotakin erinomaisen hauskaa, lausui eräs tovereista. Mitä hauskaa se olisi, vastasi Leeni.
Tule, kävelkäämme vielä hetkinen". Mielessäni on monta muistoa tämän seudun luonnosta ja monesta sulosesta käynnistä sen ihanissa paikoissa.
Mut kauvas Olkoon toki kuolonkellos kolkahdukseen, Nähköön silmäs vielä monta armast aikaa, Liekehtien lemmen ihanissa töissä; Mutta koska viimein kutsutaan sua täältä Palkintoas saamaan, sillon paistavimmas Korkeudes loistakoon sun istuimesi! ELINA. Vaimo, mitä haastelet sä palkinnosta Enään suuremmast kuin onpi mulle onni Tämä, jota kuulen teidän majastanne?
Tuon Eris innoissaan näki, tuskien tuoja, sillä hän taistelevain kera taivahisist' oli yksin, läsn' ei olleet muut ikivallat, vaan kotonansa rauhass' istuivat ikilinnoissaan ihanissa, kussa ne kullakin heist' oli huipull' ylhän Olympon. Kaikki he nurkuivat nyt synkeäpilveä Zeuta, voitonkunnian saada kun salli hän iliolaisten.
Porthanin vaikutuksesta virisi Turun yliopistossa vilkas tieteellinen harrastus, jolla yleensä oli isänmaallinen suunta, vaikka sen tuotteet pukeutuivat osittain latinan-, osittain ruotsinkieliseen muotoon. Suomalainen sävel kaikui niin-ikään meidän maan ruotsinkielisessä runoudessa, olletikkin *Frans Mikael Franzén*'in ihanissa lauluissa.
Hänen kasvonsa loisti ihastuksesta ja silmissä näkyi syvä mieltymys. Näissä ihanissa unelmissaan viipyi Antti. Mutta viitaisen lehdon helmasta kohosi tie korkealle vähämetsäiselle selänteelle. Silmiin astui kaukana sinisenä öllöttävä korkea Koljon vuori.
Ahmi yökaudet kaikkea, mitä sai käsiinsä, lensi pitkin maailmaa, kulki löytöretkillä ihmeen ihanissa maissa, ihaili solakoita kullankiiltäviä kuninkaitten poikia ja kärsi prinsessojen kanssa, jotka rakkaudesta huokailivat peikkojen luoliin vangittuina.
Ei henno aikuinenkaan koskaan omaa mertansa iäksi heittää, vaikka kaukamailta tulevat tuulet viekoittelevasti kertovatkin lännen laajaperäisestä vapaudesta ja helposta toimeentulosta ihanissa etelämaissa, joissa leipä itsestänsä kasvaa lehtevissä puissa; joissa hurmaavan kauniit kukkaiskentät häikäisevät silmää, huumaavalla tuoksullansa alituisesti täyttäen helteisen ilman; joissa taivaan laki iät kaiket kirkkaana kaareilee ja polttava päivän tähti valtameren oneimmissakin onkaloissa saattaa kalliit helmimarjat kypsymään korallimetsistöjen simpukkakukissa.
Ja nyt minä iloiseksi hämmästyksekseni näin vanhanaikaisen herrastalon, jommoisia on sadoittain järvenrantojemme ihanissa lehtoisissa niemekkeissä ja joita hän on niin monta kertaa pikkunovelleissaan kuvannut, sekä ulkoa että sisältä. Siinä on päärakennus lasisine eteisineen, siinä yliskamari, pirttirakennus ja puutarha.
Hän ei tiennyt itsekään, mitä sitten tulisi, mutta hän punastui ihanissa unelmissaan. Punaiset tuoksuvat mantelinkukat putoilivat tuulen heiluttamilta oksilta. Tuuheassa oleanderissa hänen vierellään lauloi satakieli. Kirkas lähde solisi hänen ohitsensa siniseen mereen, jonka aallot hiljaa, hyväillen vyöryivät hänen jalkojensa juureen.