Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. elokuuta 2024
Aaro oli juovinaan oikein ähkäen ja sanoi viimein laskiessaan kattilan maahan: Kylläpä se tuntui hyvältä! Kun tämmöisellä helteellä on päivän suu kuivana, niin kyllä vesi silloin maistuu.
Kun minä talvella puunhakkuusta olen maksun saanut ja sillä itselleni ruokaa ostanut, silloin maistuu ruokani niin hyvältä, etteivät piparkakut suinkaan paremmilta maistuisi, ja sitte voin taas iloisena lukea. Ja kun äitiämme saamme auttaa, eikö meidän aina ole silloin ollut hupainen oltava niin hupainen, ettei rikkailla ole niin paljon iloa.
Onko nyt ehkä jotain erityistä ? *Rosmer*. Minulla on paljon asioita, joista tahtoisin keskustella kanssasi oikein suoraan. Oikein avosydämmisesti. *Rebekka*. Niin, eikö totta, herra Rosmer? Minusta se mahtaa tuntua hyvältä vanhojen ystävien kesken *Kroll*. Oh, usko pois, minulla on vielä paljoa enemmän sinulle kerrottavaa.
Kohta aukeni pirtinovi ja Sergelius turkinkaulus pystyssä syvään kumartuen työntyi ovesta sisälle niin oventäyteisenä, että kumpainenkin olkapää hankasi oven pieliä. Sisään päästyään hän oikaisi itsensä ja hyvää iltaa sanottuaan virkkoi: »Huh huh, kun tuntuu hyvältä päästä lämpimään. Siellä tuolla ulkona on niin turkasen paha ilma, että tuskin Utajärvelläkään lienee pahempi.
Kun kaikki olivat kylpeneet ja iltaset syöty ja syödessä kerrottu kirkkoretken tapahtumat, tuntui siltä, että huoneista oli katkera savun haju kokonaan puhdistunut ja häipynyt se peloittava tyhjyys; järven takana liekehtivä tulikin oli riittynyt tuhkiinsa. Kaikilla tuntui olo hyvältä ja pois menneen muorin puhdas kuva sieluissa laskeutuivat kaikki yönsä lepoon.
Sillä minä en ole ollenkaan jumalinen. Minä pelkään, etten tahdo ruvetakaan semmoiseksi. Ei yksikään jumalinen mies eikä nainen, minkä minä milloinkaan olen nähnyt, näytä minusta puoleksikaan niin suloiselta kuin minun rakas äitikultani; eikä niin lempeältä, viisaalta ja iloiselta kuin minun isäni; eikä puoleksikaan niin jalolta ja hyvältä kuin Fritz.
Nostettuaan sen ylös huomasi hän terässä syvän kolon. "Oh, hyvä Isä, Luuta-mummon kirves kun turmeltui!" sanoi hän. Hän heitti sen maahan ja nojautui itse, pää kumarruksissa, puuta vasten. Rinnassa kauan tuntunutta tuskaa ei hän enää jaksanut pidättää, vaan alkoi kovasti ja ääneen itkeä metsässä. Tuntuu niin hyvältä, kun saa kenenkään näkemättä itkeä pois salaisen kaihonsa.
Nyt hän tietää, mikä tässä tuntuisi hyvältä: hän tahtoisi kuulla musiikkia ... iloista ... »Sotilaspoikaa» kymmenien torvien soitolla ... että se tukkisi korvat ja juovuttaisi ajatukset ... jollakin innostuksen nousulla. Aamu on alkanut sarastaa, karuvaloisena ja ikäänkuin tylynä. Saattaa jo erottaa hämärässä talot ja töllit, ja sitten nähdä kuulanreiät niiden seinissä.
"Hyvältä tuo kyllä kuuluu", sanoi Gyldenstjerna ystävällisesti nauraen, "mutta minä en sittekään voi kärsiä sitä tahraa, jota kunniaani viskottiin. Eilen olin isäntänä, sentähden pysyin vaiti; tänä päivänä täytyy sinun satuloita hevoisesi ja ratsastaa kanssani puusepän majalle". "Mitä siellä?" kysyi toinen. "Ethän tokaan käy hänen kanssaan voittosille?"
Hanna ei enää jatkanut kyselemistä, tuntui se hyvältä, kun Antti ei enää sure vankeuteen menoa, mutta istui kuitenkin tyynenä ja ajatteli miten mahtoi Antille olla mahdollista mennä Jukelta anteeksi pyytämään, joka oikeastaan olisi pitänyt Juken tehdä.
Päivän Sana
Muut Etsivät