Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Havahutti työhön taasen, Töllit valoisiksi loi, Mielet kyllä virkistytti, Mutta loan ilmi toi. Mut ei huoli onnen lapset, Aurinko, sun ajastais, Kestää öiset juomakestit, Vaikka koittos kajastais. Hienoimmisto porvariston Juo nyt onneks kaupungin, Juo nyt he'elmää Roussillonsin, Tuotteina Bourgognin. Ranskan viini voimallansa Miesten mielet tulistaa, Laulussansa trubaduurit Lemmen tulta julistaa.
Tytöiltä saimme kuulla, ettei mummon aikomus ollut meitä kauan kuopassa pitää, ainoastansa peloittaa meitä, että toisten siivolla kulkisimme. Sillä, oli hän sanonut, jos pojat saavat mielivaltansa pitää, niin he tulevat häijyiksi, että kaatavat nurin sellaiset yksinäiset erämaan pienet töllit.
Tölli oli sisustansa puolesta semmoinen kuin useat muut töllit siihen aikaan olivat; se on: huone, jonka ovinurkassa oli takka, katon keskellä lakeinen eli räppänä, josta savu pääsi kulkemaan, lavitsat ja vuoteet seiniin kiini isketyt; peräseinän vieressä kaitainen, pitkä, haarajalkainen pöytä siinä oli kaikki, ainakin Metsämaassa. Paikka paikan nimittää.
Nyt hän tietää, mikä tässä tuntuisi hyvältä: hän tahtoisi kuulla musiikkia ... iloista ... »Sotilaspoikaa» kymmenien torvien soitolla ... että se tukkisi korvat ja juovuttaisi ajatukset ... jollakin innostuksen nousulla. Aamu on alkanut sarastaa, karuvaloisena ja ikäänkuin tylynä. Saattaa jo erottaa hämärässä talot ja töllit, ja sitten nähdä kuulanreiät niiden seinissä.
Silloin tällöin pysähtyi hän jonkun huoneen edustalle ja kertoi heille haikealla äänellä, kuinka monta ihmistä näissä likaisissa loukoissa yhteensullottuina asui, kuinka paljon kurjuutta ja surkeutta nämä pimeät, päivättömät töllit kätkivät, joiden ikkunareiät olivat savustuneilla papereilla tukitut, joiden ovista hirveä löyhkä ja haju kadulle asti tunki.
Ja nuoret, jotk' oli luotu ajan nousevan armeijaks, ne palkoista, arvoista haastaa, miss' yhtehen tulevi kaks. Haa, tumman Tuonelan herra! Yli käykösi Kalevan maan, lyö tomuksi linnat ja töllit, että säästy ei ainoakaan. Tää kansa ei viel' ole kypsä pää pystyssä käymähän, siks käydä sen köyryssä täytyy ja oppia ryömimähän.
Satakielet kilvan soivat, kaste raukee, myrtit aukee etkö niitä sä havaitse? Kussa viivyt vilpas ilta? Hautaa jo hämyhyn huolet, rauhoita jo raukat töllit. Myrttejä ja manteleita! Taas hän hulluja horisee. Totta tunnet meidän metsän! Tuo on tuomi, tuo on kuusi, tuossa koivuinen korea, tuossa haapa, lehmus, honka... CHRYSEIS. Outoja ovat nimesi!
Näin kaukomaille kulki laulaen, Ja linnat lauluillaan ja töllit voitti; Hän lauloi vapaaks' orja luulihen, Kuninkaan otsa seestyi, kun hän soitti. Salissa seisoi jalo, innoissaan Kertoillen sankartöitä sävelillä: Kuin tähti kiilsi silmä ruhtinaan Ja urhoin kilvet kalkkui ympärillä.
Hyvä siit' on katsoa myös kuinka aamu koittaa, kuinka Kivesjärven päällä päivä sumut voittaa, saaret sadat selviää ja aavat avaroituu, niemen päihin töllit sekä talot taajat koituu. Siin' on Kivesjärven kylä. Kylässä on kansa, korven kylmän kuokkija ja tuttu tervastansa. Kukin elää omallaan, ei verkaa eikä velkaa. Toki ruukin tultua jo toinen aika alkaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät