United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !


Virkki, ja vaunuiltaan tamineissaan karkasi maahan; ryntäill' urhon kammottain sopa vaskinen kalskui, konsa hän hyppäsi, rohkeinkin sitä säikkynyt oisi.

Jo edellisenä päivänä minä olin huomannut hänessä jotakin jännitettyä, melkein luonnotointa... "Hän tahtoo meitä hämmästyttää," ajattelin minä: "miksi sitä? millainen lapsellinen oikku!" Ikäänkuin arvaten ajatukseni hän äkkiä loi minuun terävän ja läpitunkevan silmäyksen, naurahti taasen, hyppäsi sitten kahdessa loikkauksessa alas muurilta ja pyysi, astuen akan luo, häneltä lasillisen vettä.

Mutta sittenhän se vasta oikein puhkesikin. Sattui sunnuntai, koko päivä oli vapaa ja jo varhain aamulla hyppäsi hän hevosensa selkään, ajoi autioita katuja, kierti Kaivopuiston, töyttäsi sieltä Esplanaadin kautta Töölööseen, poikkesi Eläintarhaan, polki viertotietä vanhaan kaupunkiin ja sieltä takaisin Kaivopuistoon ja Töölööseen j.n.e. herkeämättömässä kiertokulussa.

Olkapäät näyttivät kulmikkailta, ja korkealle vyötetyltä vyötäröltä valuivat puvun ääriviivat kahtena suorana linjana kaidoille lanteille. Boleslav hyppäsi ojan ylitse ja ojensi tytölle kätensä. Sievistelevän kainolla liikkeellä peitti tämä kätensä selkänsä taakse. »

Jouduttuansa vainion äyräälle huusi hän hakaan päin: »Iiri, oletko siellä?» »Olen kyllä», kuului vastaus. »Missä olet?» »Täällä vain.» »En näe sinua.» »Tule hakemaanPekko hyppäsi yli aidan ja huusi taas: »Haassako olet?» »Niin», vastasi Iiri. »Mitäs siellä teet?» »Tule katsomaan», huusi Iiri.

Hän ui kuin kalalokki, juoksi kuin nuori varsa, hyppäsi kuin orava. Hän oli leikkien kuningas; ei kukaan heittänyt palliansa paremmin kuin hän, ei kukaan tarkemmin ampunut nuoliaan. Vanhemmat siskot, kumppanit, kaikki rakastivat häntä, sillä hän oli yhtä hyvä kuin väkevä, yhtä tottelevainen kuin rohkea.

Nyt hyppäsi kala useita kertoja peräkkäin ilmaan, jolloin näin, minkälainen kölli oli onkeeni tarttunut. Sitten seurasi karkaus karkausta, niin että minulla oli täysi työ välttääkseni kelan tyhjentymistä. Lisäksi tuli, että koko ajan pelkäsin siiman sotkeutuvan vetoköyteni kellukenuoraan.

Eihän vuodet teekään ihmistä täysi-ikäiseksi, vaikka laki niin sanoo, se on ainoastaan tahto, joka määrää ihmisen kypsymisen kantaa, ja Olli-poika ei ollut missään suhteessa kypsynyt. "Holohei!" huusi pieni vuohipaimen hänelle pieneltä lähellä mökkiä olevalta kummulta. Olli-poika hyppäsi kynnykseltä ja tarttui lippaasen. "Sinäkö olet Olli poika?" kysyi poika ja tuli lähemmäksi.

"Kiitoksia, rouva, ei vielä," sanoi hän; ja nousten hiljaa istualta, laski hän kätensä ikkunapuitteelle, hyppäsi avonaisesta ikkunasta ulos ja astui hitain askelin joenreunaa pitkin polkua myöten, jossa varjo ja tähtivalo vaihteli; kuu nousi vielä hitaammin halavien yli ja pitensi yhä siinnettänsä pitkin laineita.

Siksi, että minä en millään lailla olisi rohjennut ... siellä olisi ollut sinun isäsikin, ja se on minun mielestäni niin korkea ... enkä minä vieläkään... Etkö vieläkään uskaltaisi tulla sisään? En, en vaikka mikä olisi... Silloin Sigrid hyppäsi ylös ja juoksi oven luo... Elli, minä menen sanomaan papalle, että hän tulisi tänne sinua tervehtimään ... menenkö?