Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
En uskaltanut hengähtää, niin tarkasti kuuntelin. Se oli surewan laulu ja kuului näin; "Aamulla noustessa auringon armaan Riemuisna ihmiset heräsi Mulle se tuopi waan murehen karwaan Kun minut kultani hylkäsi. Toiset ne päiwällä riemussa hyörii Eik' ole tunnossa tuskaakaan Kyynel se mulla waan yhä pyörii Kun minä kullatta olla saan.
Kokka vastasi ylenkatseella tervehdykseen. "Aina tuo maisteri täällä Hovilassa hyörii", virkkoi Martti katsoen Kokan jälkeen. "Hänestäpä sai isäntä hyvän ystävän". "Ja samallainen mies hän on kuin isäntäkin", vastasi Heikki; "lainailee rahoja joka paikassa, eikä maksa koskaan takasin". "Millä hän maksaisi, mies, jolla on toinen käsi tyhjä ja toisessa ei mitään. Hullut kun lainaavat hänelle".
Ne käy kuin karavaanit, ei heitä paina mure, ne kiikkuu kuin banaanit parein ja joukoittain, on saaneet viran vakaan, he eivät silti sure, ei palkan pienuuttakaan, mut kiire heill' on vain. He etsii tärkein elein pian konekirjaimia, he rientää poskin helein pian puhelinten luo, ne pikku neidit pyörii, ne tietää, rattahia on kaikki, kaikki hyörii, kun käskee kello tuo.
Pirtinpatsas lakeisaukkoineen korokesillan reunassa keskellä. Keskellä pirttiä maalattialla pitkä pöytä, molemmin puolin rahit. Seinävierellä pitkät rahit; ylempänä, lähellä kattoa makuulavalaudat. Vasemmalla ovi kylkeissuojaan. Kiukaassa, jonka luona hyörii majan emäntä, palaa tuli lakeisaukon lähistöllä leijailee vieno savu. On ilta, huonetta valaisevat muutamat soihdut.
Niin vajanaiselta, että hänen itsensä täytyi lähteä kävelemään. Ne samaiset ajatukset ne aivan kuin taluttivat Hemmon maitokamariin. Hintti oli lukemassa kirjettä, mutta kun kuuli jonkun tulevan, täytyi kirje kesken lukemisen rutistaa taskuun ja olla puuhaavinaan maitoastiain kanssa. Isäntä pani äänensä hyvin leikilliseksi sanoessaan: Täällä se emäntä vaan hyörii lepoajat ja kaikki.
Nyt hän leipoo, hyörii ja pyörii; nyt on hän pöydän ääressä, nyt keikahtaa hän tuolla peräpenkin päässä leipä kämmenillä, ja nyt hän pyrynä kohentelee uunia, joka ammentaa hohtavasta kidastansa tulta ja savua. Nyt hän, leipäin noustessa, viimein itsekin, lapsi rinnoilla, einehtii, syö kimpaleen leipää, paistetun silakan ja ryyppää haarikosta piimää päälle.
Mitä liikerikkaampi kaupunki on, sitä isommat on pörssin kauppaliikkeet. Erittäin suuri-arvoinen on Hamburgin pörssielämä. Siellä hyörii sadoin, ei sadoin, vaan tuhansin kauppijaita ylös ja alas. Pörssiaika on k:llo 1-3 p.j. Pörssin iso sali kihisee ostajia ja myöjiä. Sokuria, kahvia, viljaa, halkoja, silkki- ja villakankaita, jopa kultaa ja paperiakin y.m. täällä tarjotaan ja halutaan.
Minä minä vihaan koko maailman herroja naisia kaikkea sitä, joka Helsingin kaduilla hyörii ja pyörii! Oh! Minä minä menen Herran ehtoolliselle. Manda! Minä menen kirkkoon! Siellä en minä ole sitten ollut kuin ripille pääsin. Minä menen Jeesuksen luo. Hän otti vastaan viheliäisimmän porton, joka hänen jalkansa pyyhki hiuksillaan. Minä menen sinne. Minä tulen mukaan. Tänään on lauantai-ilta.
Vielä mieli monella On kuin juuri Juutaalla: Pyytää pettää Jumalaa Mutta sielun kadottaa Rahaa rakastaessaan, Riistaa ahnehtiessaan. Moni hyörii, pyörii vaan, Kuolevan ei uskokkaan Tänään, tänä vuonnakaan, Sit' on huono muistamaan, Mutta muistaa maailmaa, Kokoo tänne tavaraa. Moni, miten Juudaskin, Tavaransa takaisin Maailmalle lahjoittais, Jos niin avun sielu sais.
Appi-isä sisustaa kotimme, ja anoppi hyörii ketteränä kuin mehiläinen, saadakseen meidät järjestykseen." "Mutta Bill kulta", sanoin, "asuntosi on ruhtinaallinen. Pelkään, että elämäsi tulee liian kalliiksi, sillä lakimiehen ura on pitkällinen, vanha ystäväni."
Päivän Sana
Muut Etsivät