Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. marraskuuta 2025
"Malttakaa vähän!" huusi Vendale tarttuen viimeisellä hurjalla voiman-ponnistuksella ahneisin käsiin, jotka jo koperoivat hänen taskuansa. "Antakaa olla!
Orava huomasi pihlaikon huonoksi turvapaikaksi ja lähti aidan selkää myöten vilistämään. "Musti se, se-se-se-se!" huusi isäntä ja hyppäsi perästä niin, jotta lika roiskui ympärille. Mustia ei kuulunut eikä sitä joutanut odottamaan, sillä kiivaasti livisti orava. Vaan joutuin tuli vihamieskin perästä.
Jesus Maria! huusi Bincenz: sinä vannoit että tulisit vaimokseni, jos sen tekisin ja nyt tahdot minua tappaa! Wappu nauroi taas tuota kamalaa pilkallista naurua. Sinä narri, jos minä syöksyn tuonne alas kanssasi, olemmehan silloin ijäksi yhdistetyt. Mitä? Tahdotko vielä varjella kurjaa henkeäsi?
"Soitot tänne, orjat", huusi hän kaikuvalla äänellä, unohtaen, että hän muutoin oli tottunut puhumaan, kuin kovassa rinnan-ahdistuksessa oleva. "Manlius, menkäämme levolle, yö jo käypi toista puoltansa; sinä olet näkevä unta rakkaudesta, minä vihasta."
"En", huusi hän, "sanokoon ihmiset mitä hyvänsä sanonevatkaan, en isäntääni hylkää, hyvää isäntääni, hänen varjottomuutensa vuoksi; en menettelisi viisaasti enkä oikein. Jään kun jäänkin teidän luo, suojelemaan teitä varjollani, auttamaan teitä missä voin auttaa, ja, jollen voi, niin itken teidän kanssanne."
Ja sitten huusi poika vielä niin hirveästi nälkänsä vuoksi, tuo lapsiparka, hän näytti niin pahastuvan minun kiellostani, että minä hellyin antamaan hänen imeä ainoastaan vähän, mutta sillä vakaalla aikomuksella, että seuraavana päivänä en sitä enää tee. Mutta seuraavana päivänä huusi poika taas, ja minun täytyi vasten tahtoanikin antaa hänen imeä.
Hymyillen vaimoväen lyhyelle älylle, huusi voitonriemussa: Ota keittovesi virran yläpuolelta! Emäntä mumisi jotain. Illemmalla samana päivänä, kun Jaakko Jaakonpoika istui ja poltteli, puhkesi hän vielä sanomaan itsekseen: Jos ihminen olis akkain pään mukaan talonsa asunut, niin pian siinä olis ollut mäntä katolla. Hääh? kysyi emäntä joka kuuli miehen itsekseen juttelevan.
Tunnit kuluivat heidän mielestänsä hirveän hitaasti. Viimein astuivat ovesta Hovilainen, nimismies ja Taavi. Ensinmainittu ei viitsinyt katsahtaakaan Hannulaisiin; mahdollista on myös että hän pelkäsi Timon synkeitä silmäyksiä, eikä uskaltanut sortaa häntä syvemmälle. Hän astui pöyhkeästi eteisen läpi, huusi Villen mukaansa ja meni hevosensa luo. Hänen seuraansa yhtyi herra Kokkakin.
"Te olette siihen työhön aivan omiaan!" huusi hän hyvällä mielin. "Ryhtykää siihen jo huomenna varhain, ja elkää orjailko ruhtinasta, jos hän, niinkuin luultava onkin, työtänne hieman katselee. Hän on vallan ystävällinen ja armollinen herra, joka suopi hyvää kaikille." Huomenna lähti Georg ruhtinaan linnaan. Hän käytettiin isoon huoneeseen, jossa oli työ toimitettava.
"Jo olen kuullut tarpeeksi, enemmän kuin tarpeeksi!" huusi Lents sähiästi ja pusersi tuolin rikki. "Mene kohta ulos tuvasta Wilhen kanssa. Nyt on tarpeeksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät