Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Kahden päivän kuluttua sai Jeanne todellakin kirjeen pojaltaan ja, ollen surustaan hulluksi tulemaisillaan, piti hän sen nyt papin lupaaman huojennuksen ensimmäisenä alkuna.
Se on tyhmyyttä, mutta sitä ei voi auttaa ... ihminenhän ei ole puusta. Kun minä alan himoita jotakin naista, tulen aivan hulluksi. Vaaleaveriset eivät muuten juuri ole minun likööreitäni. Mutta tätä voi olla hauska katsella lähempää. Mitä te hänestä ajattelette? Hän on varmaan hupaisa."
ANTON. Hahaa, kuinka temmoilevatkin nuo Amorin kiiskit hänen nuotassansa; sillä poika lempii tyttöä ja tyttö lempii poikaa. LIINA. Suuri Jumala, mitä on tämä! Eno, eno! LEO. Ovatko metsän peikot hänen panneet raivoon? LIINA. Minun saattaa hän hulluksi! ANTON. Käsi käteen vaan! LIINA. Pois!
No, jos minä esimerkiksi rupeaisin filosofiiaa lukemaan, niin luulisi äitini minun hulluksi tulleen. Eihän me naiset sellaista lukea saada. Miksikä ei! Minä olen käynyt usein yliopistossa filosofiian luennoillakin. Sinäkö? Niin, minä ja useita muitakin tyttöjä.
Mut Hamlet, hyljättynä, lyhyesti, Tul' ensin synkäks, sitten syömättömäks, Ja sitten unettomaks, sitten heikoks, Ja sitten löyhäks, ja niin askelittain Hulluksi noin ja vimmapäiseks, joka Surettaa meitä kaikkia. KUNINGAS. Ja tuonko Syyks luuletten? KUNINGATAR. Voi olla, siltä näyttää. POLONIUS. Niin onko käynyt milloinkaan, ma kysyn, Ett' olen varmaan sanonut: "niin on", Ja toisin ollut on?
Minä olen, ja sen minä sanon, että jos olisin jäänyt sinne vielä kolmeksi vuorokaudeksi, olisin tullut joko hulluksi tai uskonnolliseksi. Ne yöt sen tekevät, yöt, jolloin tähdet tuikkivat ylhäällä, ja ympärillä on kuolon hiljaisuus. Ja sinä vain ajattelet ja ajattelet ja ajattelet! Mieleen muistuu kaikenlaisia asioita, joita ei ole ajatellut vuosikausiin.
Tuo tulinen kädenpuristus saattoi d'Artagnan'in vapisemaan, ikäänkun mylady'n kuume hänen koskettaessaan olisi tarttunut häneen. Te rakastatte minua! huudahti hän. Oh, jos niin on, saattaa se minut vallan hulluksi. Ja hän sulki hänet syliinsä; mylady ei yrittänytkään kääntämään pois huuliansa hänen suutelemisestaan, mutta hän ei vastannut suudelmaan.
Oi taivaan tekijä, miksi minua hulluksi sanotaan!" hän huudahti ja katsoi tuskallisesti Valpuriin. "Me olemme asialla", virkkoi Hannu Luopion emännälle. "Aumolan isäntä pani ostamaan niitä kahta viikatetta, jotka kuuluvat teiltä liikenevän". "Istukaa nyt hyvät ystävät, niin käyn puodissa ne noutamassa", sanoi Luopion emäntä. "Emme halua istua nyt", sanoi Hannu; "lesken seurassa emme viihdy.
SUSANNA. Tule ja sieppaa! Tuonpa kanssa kärsimys ihan loppuu. NOKKI. Ostetaan sitte uutta, kun vanha loppuu. Eiköhän sitä saane Ryhäsen puodista? Siellä oven päällä seisoo kirjoitus: "Tampereen vaatteita ja muuta." Ihan sinä saatat ihmisen hulluksi. Annas olla kunhan herra nousee! Kyllä sinulle Tack sötta mamma! SUSANNA. Senkin irvihammas! Ulos, sanon sinulle! Ulos! Kiitos kunniasta!
Minä erosin talosta, kun sitä oli siellä vähän, ja rupesin raatamaan tässä mökilläni niin, että ihmiset sanoivat minua hulluksi. Minä usein illoin väsymyksestä nukahdin pöydän ääreen leipäpala suuhun ja milloin mihinkin. Sunnuntait istuin ja kirjoittelin mieleni kuohuja, luin ne sitten ja näin järjettömyyteni. Niin pääsin taas vähitellen tasapainoon.
Päivän Sana
Muut Etsivät