Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Ensikerran nyt lemmin ma, helmaani maailmat suljin, Honkia syleilin, tähtiä rukoilin; mut Vert' oli suutelu orjan, vert' oli halaus orjan, Vert' oli rukous orjan verta ja hurmetta vaan! Kuuletko rintani kuohun, kuules kuin ukkonen pauhaa! Kuules kuin taivahat soi haa onko unta se vaan? Untako kallihin ihmistunne, jumalain kieli, Untako sen vuoks vaan, tää ett' on orjien maa!
Poika tuolta vastoavi: "En minä emoni pääse Pilvet päätäni pitävät, Hattarat hakuliani, Kaaret kainaloisiani, Vipu toista jalkoani, Sääret honkia hosuvi, Silmät tähtiä lukevi, Eessäni pimiä pilvi, Takanani taivas kirkas." Virossa posija. Poikanen posi Virossa, Saksan maalla sairasteli Tautia nimettömiä, Nimen tietämättömiä. "Missä saapi sairas maata, Tuskahinen tunnin olla?
Osaahan se Kaikkivaltias kasvattaa honkia hänettäkin." Pikku-Matista alkoi kaiketi aika tuntua pitkältä, koska hän parkasi kovasti ja koetti pyrkiä ylös. Ei asettunut enää, jos kuinka olisi hyssyttänyt, vaan Aaron täytyi ottaa syliinsä ja ruveta lattialla edestakaisin kantelemaan.
Alempaa, noin sadan askeleen päästä, näkyi kuusikkometsää ja suuria honkia. Sinne lähtivät nyt miehet kirveineen. Kohta rupesikin lätisevä kaiku leviämään ilmaan ja hongat kipeästi räsähdellen kaatuivat maahan.
Mutta kun teillä on hevonen, niin valtion metsästähän te saatte halpoja polttopuita, kuulin että ainoastaan neljäkymmentä markkaa maksaa halkosylen metsän arenti kuivia honkia. Mitä te silloin hätäilette polttopuusta? Ne kun ovat siellä asti, sanoi Mooses vapisevalla äänellä ja lähti pois. Ette olisi niin kiirehtinyt maanne myyntiä!
Useammat niistä ovat honkia, kuusia ja koivuja; mutta onpa myös tavattu siellä puita, jotka ainoastaan kasvavat lämpöisissä maissa. Islantilaisten tärkeimpinä kotieläiminä ovat lampaat, sen jälkeen sarvikarja, hevonen ja vuohi. Hevoset ovat tosin pieniä, mutta väkeviä ja vilkkaita. Islanti on rikas kesyttömistä linnuista, varsinkin vesilinnuista, joista hahkatelkkä antaa kalliin untuahöyhenen.
Lunta satoi sinä talvena myöhään; vaikka pakkasia oli ollutkin kauan, niin oli lumi vaippa vielä ohkainen. Polle oli jo harjautunut erittäin taitavaksi ja sai aina vapaasti juoksennella metsässä, näköpiirin ulkopuolelle ei se sentään koskaan poistunut. Suuria oksattomia honkia kasvavalla hiekkakankaalla huomasin sen kontiota vainuavan.
Oletteko nähnyt maan raukeamaa, kuusia, honkia, kiviä, katajia yhteen ruhjoutuneina, juuret ilmassa, tyvet maata kohden? Se on jylhä hävityksen näky.
Päivän Sana
Muut Etsivät