Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. marraskuuta 2025
Jumala sinua ymmärtää, jos häneltä sitä rukoilet. Tahdotko, että rukoilen kanssasi? Alatko taas vetistellä ja ruikuttaa! En tahdo rukoilla, en voi rukoilla; tahdon Jumalalta oikeutta. En minä ole luonut pyrstötähteä poikkeamaan ikuisesta kiertokulusta. Se on hirmuista, mutta en voi sitä auttaa. En ymmärrä itseäni.
Puhukaa niin, että me kaikki kuulemme ja ymmärrämme. Silmun kylässä on... Jokelassa on... Hirmuista on... Eihän siitä selkoa tule sillä lailla, jos te kaikki yht'aikaa rupeatte puhumaan. Kertokoon yksi asian, niin siitä tulee jotain tolkkua. Se on kumma tosiaankin tuo naisten tapa. Oikeuden edessäkin, jos heitä sattuu olemaan vaikka kymmenen, niin kaikki yht'aikaa puhumaan.
Se on helmasana Nyt ihmisillä, siihen lauseesen On kielen kaikki mehu yhdistynyt! Oi mitkä katkeruuden, tuskan huudot! Ne ovat kuolevaisten huudot! Herra Jumala! kuinka kauan suvaitset Sa viisaudessasi näin hirmuista, Näin kauhistavan julmaa menetystä! Tee surkeudelle vihdoinkin jo loppu Ja poista raivon henki kansasta! Oi armon Herra! kuule minua! Laulu ja valitushuudot vaikenevat.
"Se mahtaa olla hirmuista, joll'ei vaarallistakin, koska sinä niin kovin kummalliselta näytit; sinun kasvosi olivat kauhistavan näköiset vähän aikaa." Minä pyysin, että hän ei siitä olisi millänsäkään, ja vakuutin, että se oli tauti, jonka puuskat ajoittain uudelleen tulevat ja johon ei mitään apua löydy.
Sinun ei tarvitse sanoa muuta kuin mitä ajattelet, poikani, sanoin minä, kysymystä ei nyt tee sinulle päällikkösi, vaan ihminen ja ystäväsi. En voi sanoa muuta, kuin että olin ihastunut ja hurmautunut. Olihan se tosin hirmuista joskus, mutta samalla suurenmoista.
Voinko edes milloinkaan saada anteeksi rikostani, jonka tein sinua kohtaan. Sydämeni, miksi et itke verikyyneleitä, maa, miksi et repeä, miksi et niele helvetin pimeyteen minua hirmuista murhamiestä?" Niin huokaili katkerilla tunteilla täytetty isän sydän. Hannes oli sitä kuullessaan vaipunut ajatuksiinsa.
"Ajattelehan, äiti, hän puhui minulle paiseista rinnassa ja kaikenlaisista hirmuista ... hän tahtoo, että kävelisin tuntikausia ... minä, jota muutenkin niin väsyttää..." Rouva Hjort löi kätensä yhteen ja kohotti katseensa taivaaseen päin.
Hirmuista! Nehljudof ajatteli kaikkea tätä, eikä enää kuunnellut mitä hänen edessänsä tehtiin. Ja kauhistui yhä enemmän vaan siitä, mikä hänelle selvisi. Häntä hämmästytti että hän oli saattanut olla ennen näkemättä tätä, että muut saattoivat olla näkemättä. Heti kun tehtiin seuraava keskeytys Nehljudof nousi ja tuli käytävään päättäen olla enää palaamatta istuntosaliin.
Huolellisesti lukittuaan aarrekätkönsä saattoi rikas flanderilainen vieraansa vieraskamariin, ja siellä Durward tapasi Croyen kreivittären jälleen täysissä ruumiin sekä hengen voimissa, vaikka vielä kalpeana edellisen yön hirmuista. Isabella oli puettu flanderilaiseksi porvaritytöksi.
Hän koki vääntäytä irti, hän taisteli, mutta turhaan, tuota hirmuista kättä vastaan. Yhtäkkiä kaappasi hän toisen ohjaksen ja riuhtasi sitä äkisti, josta hevonen hämmästyi ja seisahtui hetkisen ajaksi. Tuhat tulimmaista, sanoi neekeri, minä olen hukassa; päästä ohjas, valtijatar, sinä syökset minut turman omaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät