Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. lokakuuta 2025
Silloin ei kansanjoukkokaan enää kauempaa miettinyt ja torilta kajahti äänekäs huuto: "Me vannomme uskollisuutta gooteille." "Hyvä on, Rooman piispa", sanoi kuningas. "Me luotamme valaanne. Voikaa hyvin, roomalaiset. Pian näemme taas toisemme." Hän asteli leveitä portaita alas. Teja ja Hildebad tulivat hänen jäljessään. "Nyt olen utelias", sanoi kreivi Teja.
Keskellä leiriä hän tapasi joukon miehiä, naisia ja lapsia goottilainen, kansasta muodostettu sotajoukko kuljetti aina ne mukanaan joka uhkaavan näköisenä vyöryi länsiportille päin. Hildebad käski miehensä portille keihäät tanassa. "Päästäkää meidät ulos", huusi joukko. "Kuningas on paennut, sota on lopussa, kaikki on hukassa. Me koetamme pelastaa itsemme."
"Ei, Hildebad, hän on valleilla." "Siellä hänen paikkansa onkin. "Eteenpäin! Eläköön kuningas!" Askelten ääni lakkasi kuulumasta. Sitten kulki kirkon ohi roomalainen opettaja muutamine oppilaineen. "Mutta, opettaja", sanoi nuorin, "luulin sinun aikovan kirkkoon. "Miksi kuljetat meidät taivasalle tällaisessa rajuilmassa?" "Lupasin viedä teidät kirkkoon vain saadakseni teidät lähtemään huoneesta.
"Kuollut, herra, murhattu." Kiusattu isä parkaisi. Hän peitti kasvonsa käsiinsä. Teja ja Hildebad lähestyivät osanottavina häntä. Vain Hildebrand pysyi liikkumattomana ja katsoa tuijotti ryhmää. Vakis ei kestänyt äänettömyyttä. Hän koetti tarttua herransa käsiin. Silloin nämä vaipuivat itsestään. Kaksi suurta kyyneltä ilmestyi sankarin ruskeille poskille. Hän ei hävennyt niitä.
"Terve, kuningas Vitiges", huusi jättiläismäinen Hildebad. "Tässä hän nyt on. Enkö sitä teille sanonut, te raukat. "Mutta jo sinun oli aika tullakin muuten täällä olisi käynyt huonosti." Silloin Hildebrand saapui oikealta muutamain ratsumiesten kanssa. "Terve, kuningas Vitiges, terve, kruunu päässäsi", huusi vanhus. "Ajakaa ympäri leiriä, kuuluttajat, ja kertokaa mitä olette nähneet.
"Mutta eipä siltä näytä. "Karkulaiset kertovat, että ruhtinatar kieltäytyy tiukasti. "Hän uhkaa ennen tappaa itsensä kuin ruveta Arahadin vaimoksi." "Se ei paljoa merkitse", arveli Hildebad. "Sinä et tunne tämän amelungien vesan intohimoista luonnetta. "Hänellä on Teoderikin verta suonissaan sekä tämän tulinen sielu ja hän voi lopuksi tehdä meillekin pahan kolttosen."
Gootit nurisevat. He eivät tottelisi tänään. Rynnäkkö on mahdoton." "Ovatko asiat sillä kannalla", sanoi Vitiges katkerasti. "Onko rynnäkkö mahdoton? "Silloin on vain yksi tie mahdollinen. Minun olisi pitänyt ehdottaa sitä jo eilen silloin eläisivät vielä nuo kolme tuhatta goottia. "Hildebad, ota tuolta kruunu ja sauva. "Mene kapinallisten leiriin ja laske ne nuoren Arahadin jalkojen juureen.
Pitkä kuolemantuska ja epätoivo olivat tuhonneet tuon ilkeän naisen. Hän kuoli heti, kun hänet oli saatettu päivän valoon." "Hirmuista", huudahti Vitiges. "Se oli oikein", sanoi Teja. "Mutta minulla on vielä muutakin kerrottavaa." Mutta ennenkuin hän ehti jatkaa, riensivät Totila, Hildebad, Hildebrand ja muut goottilaiset päälliköt telttaan. "Joko hän tietää sen?" huusi Totila.
Vanha aseenkantaja nyökäytti päätään mielihyvästä: "Niin, Hildebad on hyvin vahva, vaikka ei niin vahva kuin Vinitar ja Valamer ja ne muut olivat, jotka olivat nuoria silloin kuin minäkin. Pohjoismaalaisia vastaan on voima hyvä olemassa. Mutta nämä etelämaalaiset" hän jatkoi tukahdutetulla vihalla "taistelevat torneista ja muurien harjalta.
"Jos hän saapuu onnellisesti perille, tulee puute leirissä yhä suuremmaksi." "Totta kai Roomassakin paastotaan", arveli Hildebad lyöden nyrkillään pöydällä olevan kovan leivän palasiksi. "Katsotaan, kuka kauemmin kestää." "Usein olen miettinyt synkkinä päivinä ja unettomina öinä", jatkoi kuningas hitaasti. "Miksi? Miksi kaikki tämä on tapahtunut?
Päivän Sana
Muut Etsivät