Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. marraskuuta 2025
Usko minua, Urmas: kansa, joka ei mitään uskalla, menettää lopulta uskon itseensä. URMAS Ei, juuri sitä uskoa me tahdomme hiljaisuudessa lietsoa! Mutta kun tunnen käsivarteni liian heikoksi, silloin on minun tieni varovaisen viisauden tie. HALLO Näppiä lyöden, välähdys silmissä: Se oli johtajan sana, Urmas! Hiisi on väkevä, mutta hiittä voi vetää nenästä.
Minun mielestäni on asia sangen vaikea. Ei ensinkään, sanoi d'Artagnan, joka halusi kaikin mokomin tuumaa toimeen: minun mielestäni on se päinvastoin sangen helppo. Sehän, hiisi vieköön, on sangen luonnollista, että jos lord Winter'ille kirjoitetaan päin seiniä, kardinaalin vehkeistä... Hiljemmin, sanoi Athos.
OLLI. No, mitäs nyt sanotte, Roinila? Hm saatat olla oikeassa. OLLI. Hän riippui kahden käden Maunossa kiinni. ROINILA. Niin teki. OLLI. Ja peljästyi, kun huomasi meidät. Siltä se näytti. OLLI. Paha merkki. Teidän sijassanne en päivääkään enää kärsisi Maunoa talossani, en hiisi vie kärsisikään. Jokohan tuo nyt tosiaankin luulee minulle vävyksi pääsevänsä? OLLI. Siitä voitte olla varma.
"Niin, tietysti! Ei olisi mitään lystiä", arveli Steerforth, "jollemme tule äkki-arvaamatta. Katsokaamme maan asukkaita heidän alkuperäisessä tilassaan". "Vaikka he ovat tuollaisia ihmisiä, joita sinä mainitsit", vastasin minä. "Vai niin! Sinä muistat kahakoitani Rosan kanssa, kuinka?" huudahti hän nopealla katseella. "Hiisi vieköön tytön, minä puoleksi pelkään häntä.
Minä lähestyin häntä ja kun näin hänen tarjoovan sata pistole'a eräästä ruunikosta, sanoin minä hänelle: hiisi vieköön, minulla on myöskin hevonen kaupaksi! Ja sangen kaunispa onkin, sanoi hän, minä näin sen eilen kun ystävänne palvelija sitä talutteli. Pidättekö sitä sadan pistole'n arvoisena? Kyllä, ja tahdotteko antaa sen minulle siitä hinnasta? En, mutta minä pelaan siitä kanssanne.
"Osaanpa minäkin lukea vaimopuolen silmistä, vieläpä paremmin kuin sinä; vaan en minä hänestä tuommoista voi nähdä. Hiisi vieköön! Tuossa sinä makasit niinkuin suuri herra karmituolissa, sikeässä unessa niinkuin tuomari, kun sinä, jos sinussa olisi ollut vähänkin rakastajan tulta, olisit pitänyt silmät auki, lakkaamatta tirkistellen itäänpäin, eikö jo auringon ensimmäinen säde alkaisi koittaa.
M. Eisen soitellessaan tulee johtopäätökseen, että "Vanhapakana" oli hiisi, voimakas ja kavala ihmisten vihollinen, joka toi kansalle orjuutta ja hävitti "vanhan hyvän ajan vapauden". Suomen piru. Suomen pakanuuden aikainen "pahojen henkien pääruhtinas" oli tuoni, jonka asuntopaikka oli Tuonela, kuolleiden valtakunta, johon tultiin yhdeksän meren ylitse.
Lausupa nyt, Simo! Simo. Onpa, hiisi nielköön, kuin itse metsän havuhattuinen herra! Jaakko. Havuja! Sere, kanna havuja tuolta kuusten riippuvista oksista mun päähäni ruhtinaalliseksi kuningaskruunuksi! Kiiruhda, sinä suloinen rinsessa! Riisu sukkanauhasi, Reetta, ja sido kiinni tämä hallava partani. Vammustakaa tätä korskeata metsän kuningasta!
Niin, maa on nyt kylvetty, sanoi jesuitta, emmekä tarvitse peljätä, että muutamat siemenistä olisivat langenneet kivistöön, muutamat tien oheen, ja että taivaan linnut olisivat syöneet loput, aves coeli comederunt illam. Vieköön sinut hiisi kaikkine latinoinesi, arveli d'Artagnan, joka tunsi voimainsa loppuvan. Hyvästi, poikani, sanoi kirkkoherra, hyvästi huomiseksi.
Sanoin mie: hyvää iltaa, Putosin pääni siltaan, Ramppasin oven ramppii, Aloin sitte tanssii; Panin säkkini naulaan, Aloin sitte laulaa. Miniä perässä makaa, Ei hän unesta takaa, Heräsi toki tuosta, Alkoi minulle haastaa: "Mistä sinä olet miesi?" Minä sanoin: "Hiisi tiesi."
Päivän Sana
Muut Etsivät