Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Olisiko minun sitten yhä ja alinomaa pitänyt ilmoittaa sinulle huolista, joita et kumminkaan voinut auttaa minua kantamaan? Nora. Minä en puhu huolista. Minä sanon, emme ole ikänämme istuneet vakaisina yhdessä, koettaaksemme saada yhtäkään asiaa selville. Helmer. Mutta, Nora-kultani, olisiko se ollut mieliksi sinulle? Nora. Siinä juuri tulemme asiaan. Sinä et ole koskaan ymmärtänyt minua.
Hän sulkee itsensä sisään ja kuolee. Helmer. Ystävä-raukkaani. Tiesinhän, etten saisi kauan häntä pitää. Mutta näin aikaiseen . Ja sitten hän piileksen kuni haavoitettu otus. Nora. Kun sen täytyy tapahtua, niin on parasta, että se tapahtuu ilman sanoitta. Eikös niin, Torvald? Minä en voi sitä ajatella, että hän olisi poissa.
Nora se ei suinkaan mahda olla sama asia, josta puhuit tän' aamuna? Nora. Helmer. Ja sinä todella uskallat ottaa sen asian uudestaan esille? Nora. Niin, niin, sinun pitää tehdä minulle mieliksi; sinun pitää antaa Krogstad'in pysyä virassansa pankissa. Helmer. Nora-kulta, sen viran olen määrännyt rouva Lindelle. Nora.
Hyvää yötä, herra tirehtöri. Helmer. Minä niin mielelläni ; vaan eihän se ole mikään pitkä matka, mikä teidän on käytävänä. Hyvää yötä, hyvää yötä. Hän on kauhean ikävä, tuo vaimo. Nora. Etkös ole hyvin väsynyt, Torvald? Helmer. En, en ollenkaan. Nora. Eikös sinua nukutakkaan? Helmer. Ei rahtuakaan; päinvastoin tunnen itseni äärettömän virkeäksi. Entäs sinä?
Nuot kolme siskoa olivat siis yksin. Herra Jumala, Göthilda, kuinka sinä olet laihtunut sanoi Berndt; sinun pitää juoda olutta ja syödä munia ... niin teki eräs minun tovereistani, jolla oli vilutauti ja laihtui kuin närhi; mutta hän paisui yht'äkkiä. No niin, kiitoksia neuvostasi, sanoi Göthilda, mutta tohtori Helmer ei sano niin. No niin ... niin, saat sitten kai jättää sen tekemättä.
Minä en saanut puhua hänen kanssaan. Helmer. Oi, sinä viehättävä, kaunis nuori vaimo! Nora.
Sinä et ymmärrä minua. Enkä minäkään ole koskaan ymmärtänyt sinua ennenkuin tän'iltana. Ei, älä keskeytä minua. Kuule vain mitä sinulle sanon. Tämä on tilintekoa, Torvald. Helmer. Mitä sillä tarkoitat? Nora. Helmer. Mikäs se olisi? Nora. Kahdeksan vuotta olemme jo olleet naimisissa.
Helmer ei anna toivoa ... ei yhtään, vaimoni. Rouva Berndtsson loi alas katseen; se oli kova, mutta odotettu tuomio. Me, virkkoi kapteeni, emme voi muuta kuin että teemme lasten viimeisen joulun niin herttaiseksi kuin mahdollista.
Että se oli kenraali ja maanviljeliä, jotka siihen olivat yhdistetyt! nauroi Berndtsson. Mutta Helmer, lisäsi hän, on kuitenkin enemmän maanviljeliä kuin minä kenraali. Onhan se kai pieni talo, kuin hän hoitaa? Niin, varsin pieni. Ja hän onnistuu kuitenkin? kysyi Berndtsson. Niin, sen minä uskon.
Oravasi hyppelisi iloissaan ja löisi leikkiä, jos sinä olisit niin kiltti ja suostuisit. Helmer. Virka sitten asiasi. Nora. Leivosesi viserteleisi kaikissa huoneissa, sekä kaikuvasti että hiljaa Helmer. Mitä vielä, viserteleehän leivonen jo ilmankin. Nora. Minä rupeaisin keijukaiseksi ja tanssisin sinulle kuutamossa, Torvald. Helmer.
Päivän Sana
Muut Etsivät