Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Et tiedä, mitä pahaa tämä voi tuottaa meille kaikille. Helmer. Jo on liika myöhäistä. Nora. Niin, liika myöhäistä. Helmer. Nora-kulta, minä annan tämän tuskasi anteeksi, vaikka se oikeastaan on häpäisevä minulle. Niin, sitä se on! Vai eikö olisi minulle häpäiseväinen tuo luulosi, että minun tarvitsisi peljätä tuommoisen nurkkakirjuri-rentun kostoa?
Oh, eihän kukaan taida tietää, mitä kaikkea pahat ihmiset saattavat keksiä! Nyt meillä voisi olla niin hyvä, niin hauskaa ja onnellista tässä rauhallisessa, huolettomassa kodissamme sinulla ja minulla ja lapsilla, Torvald! Senvuoksi rukoilen sinua koko sydämmestäni Helmer. Ja juuri tällä esirukouksellasi teet minulle vasta oikein mahdottomaksi pitää häntä virassa.
Oli kaunis ja suora tie metsän kautta ja se johti eräälle korkeudelle, jossa Berndtsson äkkiarvaamatta näki Rödebyn kirkon ja sen vieressä pappilan, jonka puutarhaa ympäröi punainen säle-aita. Vaan muutaman pyssynhollin päässä sieltä, kuni maalla sanotaan, oli Helmerin pieni talo. He olivat pian siellä. Onko herra Helmer kotona?
Ei sinulla saa tänään eikä huomenna olla mitään muuta mielessä, paitsi minua et saa aukaista mitään kirjettä et kirjelaatikkoakaan. Helmer. Ahaa, sinä yhä vielä pelkäät tuota miestä Nora. Pelkään, pelkään sitäkin. Helmer. Nora, sen näen käytöksestäs, joku kirje häneltä on tuossa kirjelaatikossa. Nora.
Minulla on niin sanomaton halu lausua: tuhat tulimaista! Rank. Oletteko hullu! Rouva Linde. Mutta, Herran tähden, Nora ! Rank. Sanokaa se. Tuossa hän on. Helmer. Niin, nyt hän läksi. Nora. Saanko esittää sinulle se on Kristiina, joka on tullut kaupunkiin. Helmer. Kristiina ? Suokaa anteeksi, mutta minä en tiedä Nora. Rouva Linde, Torvald-kulta; rouva Kristiina Linde. Helmer. Vai niin.
Koko tämän illan en ole halannut muuta kuin sinua. Kun minä näin sinun kiitävän ja houkuttelevan tarantellassa, kiehui vereni; minä en kärsinyt sitä kauemmin; sentähden otin minä sinut niin aikaiseen tänne alas Nora. Mene nyt, Torvald! Sinun pitää mennä pois minun luotani. Minä en tahdo kaikkea tätä. Helmer. Mitä tämä tietää? Teetkö pilkkaa minusta, Noraseni. Et tahdo; et tahdo?
Pankissa jo tietävät, että minun on aikomus eroittaa Krogstad virasta. Jos nyt saataisiin kuulla, että uusi pankinjohtaja on muuttanut mielensä vaimonsa rukousten tähden Nora. Entäs sitten ? Helmer. Tietysti ei mitään, kunhan vaan tää pieni visapää saisi asian käymään tahtonsa mukaan!
Berndtsson, nauroi Helmer, nyt olet sinä vallan hullu. Hm, etkö sinä taida ymmärtää, että äitisi on kertonut minulle... Ah, äiti, hän ei tiedä sanaakaan siitä asiasta. Kyllä, varmaankin. Mikä asia sitten? Lasisilmät. Lasisilmät! Ja nyt alkoi hän nauraa sydämen pohjasta. Sinä et saata käsittää kuinka tuo kuuluu hauskalta.
Vaan enpä tahdo estää sinua; sinun kai pitää nyt koettaa vaatteita päällesi? Nora. Ja sinun kai pitää tehdä työtä? Helmer. Nora. Torvald. Helmer. Nora. Jos nyt pikku oravasi oikein kauniin kauniisti rukoilisi jotain sinulta ? Helmer. Mitä sitten? Nora. Suostuisitko siihen? Helmer. Ensiksihän minun tietysti pitää tietää, mitä se on. Nora.
Nora. Loruja. Rouva Linde. Se on tietty. Nora. Ja voi repiä sen tuhannen tuhanneksi palaseksi, ja polttaa sen tuon ilkeän, inhoittavan paperin! Nora. Näetkös sen silmistäni? Rouva Linde. Sinulle on tapahtunut jotain eilis-aamuisesta. Nora, mitä se on? Nyt tuli Torvald kotiin. Kuuleppas, mene lasten luokse siksiaikaa. Torvald ei kärsi nähdä räätälintyötä. Ota Anna-Maija avuksesi. Helmer.
Päivän Sana
Muut Etsivät