Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Se ei ole milloinkaan hermostunut, ei milloinkaan häjy, ei se milloinkaan murise, ei milloinkaan pure ja mitä suurimman loukkauksen perästä se jo heti häntäänsä heiluttaa anteeksiannon merkiksi ja sen se voi, koska hellä luonto on sen koiranruumiin varustanut aina sopusointuisasti toimimaan.
Koko sinun katumuksesi ja murheesi ei tule todellisesta synnin surusta, vaan tuo syvä oman kelvottomuutesi tunto on vaan hirmuisien synnin seurauksien kauhistumista. Välittömästi ei tätä surkuteltavaa sairautta voida parantaa, yhtä vähän kuin muitakaan ruumiin kipuja. Hellä ja huolellinen hoito, sekä tarkka eroittaminen sinut viinan yhteydestä on ainoa parannuskeino.
Oi kuinka usein olisi tuo hellä perheen-äiti käynyt katsomassa lastaan ja vävyään ja heidän pientä uutta taloaan, niin, senpä hän olisi tehnyt niin usein ja mielellään, mutta se oli mahdotoin Mauno ei sitä sallinut.
Hellä, herkkä lapsen ääni keskeytti nuoren uneksijan synkeät mietteet; viehättävä pieni tyttönen tuli juosten ja syöksähti hänen rintoihinsa huudahtaen: "paha Nikolo, missäs olet ollut kaiken pitkän iltapäivää? kuinka olenkaan minä sinua hakenut joka paikasta!" ja siinä sitte suuteli häntä innokkaasti, katsoi häneen kiivaasti suurilla, rumilla silmillänsä ja ravisteli viimmein valkoisesta esivaatteestaan hänen eteensä ison joukon kukkia: metsäruusuja, myrttioksia ja orangsikukkasia.
Se tuntui niin kauhealta, kun ajattelin, ettei täti Agnes enää tarvinnut meitä, ja ettemme voineet tehdä mitään hänen hyväkseen vaikka hän oli ollut niin hellä ja hyvä meitä kohtaan!
Siellä loistat puhtautta, Kauneutta, hurskautta Toivon-tähtenäni näyt. Olet päivän säde hellä, Joka lemmell' ijäisellä Johdat mun luo auringon, Josta rauhaa autuasta, Josta itse Jumalasta Vuotaa voima elohon. Maast' ihminen luo auringon Matkustaa kuoltuansa. Sä tiedät, siellä Luoja on, Odottain lapsiansa. Vaan tähdissä Hän matkalla Suo lasten huo'ata.
Avara huone, perällä ja oikeaLLa ovi. Vasemmalla akkuna, sen alla pöytä; puukansi sohva. Kangaspuut. Leipomauuni, sen edessä hella, jolla kiehuu kahvikattila. Kaikki siistiä, mutta osoittaa köyhyyttä. Hyvänen aika! Ketähän sitä nyt odotetaan jouluksi tänne? Kuinka ovat salaperäisiä olevinaan: jouluvieraita, jouluvieraita! Vaan äläs huoli: kyllä niistä vieraista minä, Heikkilän Hessu selvän otan!
Nyt lempeä, hellä neitoseni! nyt pikku muisku liittomme vahvistukseksi. KUSTAA. Kas p että. Viimeinen kohtaus. SANNA. No, Herra auttakoon! Voitto! mitä tämä merkitsee? Tuhat tulimaista! täti! SANNA. Ja sinä seisot siinä ja annat kaikkien noin rauhallisesti tapahtua? Voitto vaan näyttää, kuinka minun pitää tekemän. SANNA. Vai niin! Miksi et sitä itse tee? Miksi et vielä ole serkkuasi puhutellut?
"Mitäpä minulla enää muuta maailmasta jäljellä olisikaan kuin nämät lapset. Pois on mennyt miesvainajani, joka oli niin hellä ja hyvä; kaikki tarmonsa uhrasi hän perheensä hyväksi. Mutta poissa, poissa on hän nyt, ja koko elämän taakka on laskettu hartioilleni." "Minäkin olen sortunut ihminen.
Sun esi-äitis vastasi hymyillen: En vuoteen kahteen hänt' ole nähnyt mä, Halunsa syttyi, kotinsa ahdistui, Hän perintönsä otti ja maailmaan Hän läksi kokemaan, mutta kussa nyt Ja kuinka kulkenee sit' en tiedä mä. Mut vieras kummeksi sekä virkkoi noin: Nyt pistät pilkkaa taikkapa uneksit: Oi säkö, äiti hellä ja lempeä, Noin saatat heittää ainoan poikasi? Ei totta.
Päivän Sana
Muut Etsivät