Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Sun lapses, laulaja, on kummanlaiset: Jo synnyttyään täysikasvuiset, Ja lausehet on suussa sointuvaiset, On usein purevaiset hampahaiset, Vaan joskus huulet leikinlaskuiset. Vakaasti toisinaan kuin hongan humu Nuo lapset haastavat, ja otsallaan Heill' useast' on surun synkkä sumu; Vaan suru tuo on maasta noussut tomu, Mi lemmen valkealla poltetaan.
Näet nekin, jotka tyytyväiset ovat tulessa, koska heill' on toivo päästä ees kerran asuntoihin autuaitten. Mut noihin jos sa nousta tahdot sitten, mua arvokkaampi sinut sielu kohtaa, min huomaan jätän sun, kun itse eroon. Näät Keisari, tuon korkeuden Herra, ei salli, koska kapinalla koetin, lakinsa väistää, mun sua sinne johtaa.
Ja minä, päässä side kauhun, huusin: »Oi Mestari, mik' ääni tuo? ja keitä nuo, jotk' on niinkuin suuren tuskan orjat?» Hän mulle: »Tää on tila kurja niiden kuolleiden onnetonten, jotka eivät ansainneet moitett' eikä kiitostakaan. Heill' osa enkeleitten on, jotk' eivät kapinass' olleet, eivät uskolliset, vaan itseksensä, irti Jumalasta.
Toi urot Magnesian Prothoos, Tenthredonin poika, Peneios-joen seutuiset sekä nuojuvalehvän Pelionin; Prothoos päämiehenä heill' oli nopsa, neljinkymmenin nuo kera keuloin seurasi tummin. Nää oli valtiahat sekä päälliköt aimot akhaijein. Kenp' oli uljain mies kera tulleist' Atreun poikain, kelläpä uljaimmat hevot myötään, kerto'os, Muusa!
Ja maanjäristyksen perästä tuli tulta eikä Herra ollut tulessa. Kuinka turhat ovat ihmislapset, Kuinka ahtaat heill' on ajatukset! Suuruutta he muka tavoittavat, Vaikka ajelevat unikuvaa, Jonka tyhjyyttä jo lapsi nauraa.
Min lie pappi piirustanna, Vai lie tähän professori Kansan kieltä kirjoittanna." "Niinpä totta maar se onkin", Huus he kun ei heill' ois mieltä, "Tarkoin miehet viisahatkin, Käyttää raakaa kansan kieltä; Ja he huutaa: virkamiehet Sortelevat lakiamme; Lain se onko sortamista, Mieltämme kun noudatamme?"
Ja katosi kansa, ei kansan kaipuu. Se kulkee merta kuin Mestarin henki, mi heill' oli kerta; ja laineet nousee ja laineet vaipuu kuin ihmisrinta, mi itkevi unelmataan ihaninta. KUTOI KANGASTA EL
Päivän Sana
Muut Etsivät