Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Ei milloinkaan mikään kiitos ollut näyttänyt minulle kallisarvosemmalta eikä ole tehnyt minua ylpeämmäksi kuin tämä. Tuntui niin kuin olisin saanut kunniadiploomin, jonka arvoa jokaisen täytyi tunnustaa. Ja minä kuin olin luullut hänen epäilevän sekä rehellisyyttäni ja kelvollisuuttoni. Olin taas niin häpeissäni siitä, että usein olin mielessäni haukkunut tätä miestä juropääksi ja poroporvariksi.
Tulen kultaseni, tulen heti. Neiti Kortman No mitä ? Juonas. Ensiksi: Makkaramestari on torilla haukkunut ryökkynätä ihmissyöjäksi kaikella kunnioituksella. Neiti Kortman. Ei mitään Juonas. Kaupunginvoudin Santralta kuulin että rouva oli sanonut että korvapuustista on sakkoa 3 markkaa. Neiti Kortman. Vai niin. Juonas.
Sinä koira; aatteles kuinka monet kerrat ja kuinka hävyttömästi olet minua haukkunut tällä matkalla. Käypä se viimein sydämelle. Kirkas tuli ja leimaus! ESKO. Taidatko sanoa omantuntos nimessä, ettes ole syypää tähän surkeuteen, jossa nyt oljentelemme? MIKKO. Syypää! Minä yksin? ESKO. Olethan menettänyt kaikki rahatkin!
Tapani nousi, hieroen silmiään makean unen jälestä ja meni pihalle. Halli istui joen töyräällä, vaan ei enään haukkunut, katselihan vaan virtaan. Tapani, luodessaan silmänsä vettä kohden, näki kaikenlaisia esineitä, niinkuin halkoja, airoja, lautoja, aidaksia, heinätukkoja, tuohta j.n.e. lillivän virtaa alas.
Lybecker oli tavallisuutensa mukaan ottanut heidät ylenkatseellisesti vastaan ja haukkunut heitä kulkureiksi ja roistoväeksi, jotka eivät kelvanneet muuhun kuin rottain tavalla syömään armeijan muonavarat suuhunsa. Talonpojat olivat kovasti kiihkoissaan. Me emme kärsi mitään herjauksia teidän puoleltanne, herra Takaperin, tai miksi teitä sanottaneen! puhkesi nuori Larsson suomeksi sanomaan.
Jos tekisin niinkuin tehtävä olisi, tuohon heittäisin heidän talonsa. Tuskin rannasta nousee, niin jo alkaa eikä lakkaa ennenkuin on haukkunut äänensä painuksiin ja vielä sittenkin kähäjää. Mistä se haukkuu? Vein muka suuresta suvusta heidän parhaansa ... oli liian hyvä minulle. Liian hyvä sinulle? Kuka? Juha.
Elä joutavia. Tuommoisesta en totta olisi millänikään. Olisit haukkunut hänet pahanpäiväiseksi ja lähtenyt tiehesi... Mutta elähän huoli, minä vielä kostan puolestasi. Millä sinä kostat? Sären ensi yön aikana tuon lankun. Hyi, koetapas. Ko-ko-koetapas, sanon minä. Häntä alkoi kovin nikottaa. Särettävä se on kumminkin, näethän kuinka on huono.
Kostonhaluinen, loukkautunut Sakari oli heti valmis ja käski manata Punnitun oikeuteen vastaamaan siitä, että on hulluksi haukkunut. Lautamies teki tehtävänsä ja masentuneena koki silloin Jussi Punnittu selittää: »Enhän minä siinä mitä erityistä... Satuin vain kysymään asiaa.» Mutta tyynesti selitti hänelle lautamies: »Jaa, jaa, mutta mikä on sopimatonta, niin se on sopimatonta.
Se sotki koko asian. »Ei se hylky sittekään tainnut olla hullu, koskapa se kelpasi johtajaksi», sekoittui Jussin äly pakostakin. Ihan ajatuksiinsa vaipuneena imeksi hän piippunykeröänsä. Merkillistä! Sotki se viisaankin moinen vyyhti. Ja silloin joutui siihen Sakari. Oitis hän tunsi tämän suruttoman Jussi Punnitun. Hän muisti, miten karkeasti se oli häntä loukannut, oli haukkunut hulluksi.
Sitten näin suurten kaupunkien kaduilla niin paljon saastaa ja irstaisuutta, ettei minulla ennen ollut siitä aavistustakaan, mutta se oli minusta vain surullista eikä muuta... Ja nyt?... Minusta tuntui kuitenkin kuin sinä olisit haukkunut äsken? Nyt istun minä tämän sinisen sillan päässä ja vartioitsen tietä Höyhensaarille.
Päivän Sana
Muut Etsivät