Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Minä luulin olevani turvassa; univormuni oli reilassa ja kiväärini kirkas, lyhyesti: kaikki oli kuin pitikin, minuun ei hän saisi siis kynsiään isketyksi, vaikka tahtoisikin. Silloin toi sattumus mummun sisään, ja kuin haukka kävi prinssi hänen kimppuunsa, ikäänkuin iloissaan, että hän sai edes jonkun, jolle sai tyhjentää pahan luontonsa.
Kuin haukka pesästään hyökkäsi sitten heti koko espanjalainen voima alas vuorelta, jossa leiri sijaitsi, ja tällä kertaa kestivät Tlaskalaiset ainoastaan muutaman minutin. Hämmästyneinä ja kovasti pettyneinä turvasivat he pakohon poikki tasangon, jossa kuitenkin ratsuväki heidät saavutti ja tappoi Tlaskalan miehiä joukottaan.
Siipeen ammuttu ja kovin vihastunut haukka keksi taas kyyhkysen, joka ensi hämmästyksessään oli hypännyt puusta avuksi, mutta jonka nyt, kun näki ajelijansa vaarattoman aseman ja hänen muuten tuiki surkean tilansa, pisti päähän ruveta niin raittiisti ja makeasti nauramaan kuin ainoastaan kyyhkynen voi nauraa.
Mut äkkiä laulu katkee, Kun soipi se parhaillaan, Ja haukka se ilman äärtä Nyt yksin liitävi vaan. Mut maamies peltotyössään Nyt raskaast' astahtaa, Ja raskas talvihanki Taas rintaa painostaa. 1900=luvulta. J.L. Runeberg V
"Kuinka väkevä hänen käsivartensa oli, kuinka terävä hänen silmänsä, kuinka selvänäköinen hänen päänsä, kuinka hirmuinen hän oli kypärä päässä, kuinka ystävällinen pikarin ääressä, kuinka hän voitti pienen kreikkalaisenkin viisaudessa, kaiken sen olen huomannut satoja kertoja, kauan ennenkuin aurinko näki sinua, nuori haukka, joka et ole vielä lähtenyt pesästäsi.
Päivänä semmoisena ovat väet talosta kaukana niityllä eikä kotona kuin räystästen pääskyset ja portin pielessä äänetön koivu ja pihan päällä ylhäällä taivaalla poutapilvi ja poutapilven alla haukka liikkumattomin siivin. Päivänä semmoisena hiipii talon tarhakäärme kivijalasta huoneen alta porstuan rapuille ja lepää siinä paisteen alla suorana kuin keppi.
Sisällystä hän ei enää saanut kiinni runosäkeinä, vaan sanat palasivat jaksottain näin: Niin usein nähdessäsi kuolleen pikku linnun maassa, minkä luulet siltä vieneen hengen? Ei sitä haukka repinyt eikä nälkä näännyttänyt. Kun pikku linnut pariksi yhtyvät, lentävät ne kahden pois ja riemuitsevat. Mutta jos toinen toisen jättää, kuolee yksin jäänyt. Se kuoli ikävään ei nälkään eikä haukan kynsiin.
Itse jo riensi hän pois; kuin kiitäväsiipinen haukka jyrkän kallion korkeudest' alas äkkiä liitää maan lakeuksia päin liki vainoten lintua toista, noin pois nopsana maan järisyttäjä riensi Poseidon.
Ahaa! ajatteli haukka, saaliinpyynnössä minä olen ihmisten rinnalla pelkkä vaivainen kuhnuri, ja teen siis parhaiten, kun lähden muille markkinoille, missä ei ole mokomia vaarallisia kilpailijoita. Sanottu ja tehty. Nopein siivin haukka kiiti pois ja katosi, aavistamatta ollenkaan, että tuo kirkaisu luultavasti pelasti sen hengen, sillä veneessä nuorukainen jo tähtäsi sitä.
Ja haukka ymmärtää myöskin vaistollansa, ettei semmoista taloa ole hyvä lähestyä, jossa pyssymiehiä asuu, vaikka saalista olisi kuinkakin runsaasti. Mari käveli rantapolkua, pitkin puiston reunaa. Häntä huvitti pikkulintujen hiljainen elämöitseminen puiden oksilla, ne kun eivät vähääkään näkyneet häntä pelkäävän. Hänen toisella sivullansa kiilsi Tuohijärven sileä pinta aamu-auringon säteissä.
Päivän Sana
Muut Etsivät