Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. marraskuuta 2025


Jos hän oli saanut Tukholmasta uuden hatun, sai hän olla varma siitä, että tieto siitä tapahtumasta heti levisi ympäri koko seudun, ja useimmiten sai hän jonkun ajan päästä nähdä Bångin neitien tai Liina Storkin päässä keikkuvan epäonnistuneen jäljittelyn oman hattunsa omituiseen kuosiin.

Minä olen aivan tyytyväinen, ja siinä lienee tarpeeksi." Nuori mies otti hattunsa ja pakeni nopeasti puutarhaan. Vanhuksen kasvoihin ilmaantui niin huomattava synkkyys ja katkeruus, jonka tähden Margreta kiirehti sanomaan: "Jos pidätte asian niin tärkeänä, niin minä kernaasti tahdon niitä tarkastaa." "Jumala teitä siunatkoon ja kiitoksia!

Niin sanottuansa otti isäntä hattunsa ja meni ulos, sivutteni mennessänsä kuitenkin vihasesti katsoen päälleni. Varmaan emäntä huomas minun olevani suruissani, sillä hän silitteli ystävällisesti poskeani ja antoi minulle ison voikaakun. Voi, miten se ruoka maistui ja se hyväileminen teki hyvää sielulleni.

»Jotakin hirveäävirkkoi juristi, samalla kertaa säikähtäneenä ja suuttuneena. »Mitä hirveää sitten? Mitä mies tarkottaa?» »Minä en osaa sitä sanoa, sir», vastasi palvelija. »Mutta ettekö tahdo itse tulla mukaan katsomaan millä kannalla asiat ovatUttersonin ainoana vastauksena oli se, että hän nousi sekä otti hattunsa ja päällystakkinsa.

Neitinen otti hänen hattunsa, pyyhki häneltä hien otsasta ja hiipi lähemmäksi häntä. Sitte nauroivat he taas ja suutelivat, eivätkä tienneet muusta kun onnestansa.

Koko matkan kulki hän kuin unissaan, että vasta kotiin tultuaan kun hän pani nuttunsa ja hattunsa naulaan, tunsi itsensä hikiseksi ja hieman huohottavan. Tapani kun näki että Marialla on suu auki kysymään matkan uutisia, niin jo istuessaan sängyn päälle sanoi: "Siellä oli yksi insinööri, joka tahtoi minua ei vähemmän kuin apulaisekseen."

Seikkailullani ei olisi ollut mitään merkitystä, jos en olisi saanut tätä seikkaa selville, ennen kuin lähdin matkaani jatkamaan. "Niin", sanoi hän siepatessaan mustan leveälierisen hattunsa ja kiiruhtaessaan ovelle, "minä olen varma, että te ette kieltäydy, minä en voi viipyä kauan, muuten voi koko kauppani mennä myttyyn."

Mutta niinkuin suuhun ja käteen, niinkuin sallimuksesta joutuikin hän apuun täpärimpänä sekuntina, Kalastajakadulle näkyi vaan enää rosvon haamu. Hän likisti hattunsa syvemmälle ja lähti tuulispäänä ryövärin jälkeen. Ja kiinni hän hänet sai, vaikka tosin yhdennellätoista hetkellä, sillä liki suuren kivirakennuksen porttia jo ehti sissi.

Katso hänen tuntehikkaita silmiänsä, mutta älä niitä usko, hän ei saata puhua muusta, kuin ilmasta, ja kotona hän päivät pitkät haukoittelee. Kukapa tuo on, joka nyt tulee ja noin kerjäläismäisesti pistää hattunsa edellään ovesta sisälle? hahha! Setä P.; hän on hyvä ukko, mutta unitautinen. Hänelle pennin verosta annan suutelon. Kunpa ei hän vain juhlamenojen aikana rupeaisi kuorsaamaan!

Niin pian kuin Ville ovea aukasi iltahämärässä työstä palattuaan, huusi Maria hänelle jo vastaan: Kuules, hyvä ihminen, kun patruuni laittoi sinua hakemaan luokseen. Kuka patruuni? Oppman, herra jesta. Vai niin. Mitä hän minusta? Ville laski levollisena hattunsa naulaan. No, en tiedä. Sitähän tässä kaiken aikaa olen ihmetellyt. Etkös kysynyt sanan tuojalta? En hoksannut.

Päivän Sana

raudalla

Muut Etsivät