United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Jospa minulla olisi wielä kymmenen penniä lisäksi, niin..." "Mitä niin?" sanoi eräs poika, katkaisten siten lauseen. "Niin saisin korttelin wiinaa", sanoi ukko ilosta loistawin silmin. "No, harakkatanssia wielä, niin minä annan kymmenen penniä!" sanoi eräs poika uhraawaisesti. "En, sitä en tanssi", sanoi ukko melkein harmissansa. "No, mutta kymmenen penniä!" "En sittenkään." "Wiinakortteli?"
"Tätinne osti toissa päivänä pienen, viehättävän silkki-villakoiran. Schäfer on harmissansa, hän ei siedä sitä häijyä eläintä." Hän vaikeni äkkiä ja kuunteli: vakavia miehen askeleita kuului portailta, ne astuivat etuhuoneen yli ja viipyivät tuokion aikaa oven takana.
Aivan hän jo tunsi olevansa vähäinen mokoman oppineen rinnalla. Mies katsoi nyt suoraan lasien läpi, mutta veteli sen sijaan otsanahkaansa kureille ja taas sileäksi, muristeli suutansa, kuin olisi sekin kuulunut siihen näkemisasiaan ja sadatteli jo harmissansa lasejansa: »Kehnon vietävät kun ne nyt eivät suurenna niin, jotta näkis mikä se on mikää puustain.»
Lents teki sydämmensä pohjasta pyhän lupauksen. Hän ei kuitenkaan tahtonut tyhjin käsin palata kotiin. Hän meni kaupunkiin lankonsa, puukauppiaan luo, ja hänen oli onni tavata hänen kotona. Vaikeata Lentsin oli sanoa asiansa, sillä "patruuna" oli taikka oli olevinaan harmissansa.
Jussi vaikenikin ja raapi harmissansa korvallistansa kunnes poliisi kehotti: »Saatte mennä takaisin putkaan odottamaan raastuvanoikeuden istuntoa.» Ja turhaan yritti Jussi tehdä tenää, moittien vihoissaan poliisille: »On se rovastinkin poika juopotellut Joilla, vaan eipäs sitä panna putkaan, kun se on papin poika.
Mutta siinäpä hän tuli, väsyneenä ja uupuneena, papille kumartaen ja raapien jalallansa, ja meni sitten kirkkoon hänen jälkeensä. Samassa katsoi hän ylös; siinä istui Per aidalla ja soitti yhteen jaloillansa. Lukkari punastui, hän ei oikein tietänyt pitikö hänen nauraa vai itkeä harmissansa, hän veti vaan käsivarret likemmiksi ruumistansa ja uhkasi nyrkillään Per'iä.
Pakostakin käsitti hän nyt ilkeyteni koko kauheuden. Harmissansa viskasi hän sohvatyynyänsä ja ähähti sille: "Tuokin vielä tuossa!" Ja uudestaan ja yhä uudestaan katkeroitui hänen mielensä. Hän vihasi jo minua kuin vihollistaan ainakin. Rakkauden suuri kysymys katkoi jo ystävyyden siteitä, osottaen siten voimansa kaiken muun yli. Elli tajusi jo mistä on kysymys.
Muistellaanko sua kerran kammoin Entisenä synnin tulvana, Joka aivan pitkän ajan ammoin Ympäristölleen toi kuoloa? Vaan sä syytön olet. Syytä eipä Myrkyn ole, jos se kuolettaa. Syy on hullun, jonka ostaa leipää Pitäisi, mut myrkky himoittaa; Järkeen, Luojan lahjaan, harmissansa Sulle vannoo uskollisuuden Hän, sun pitäin liittolaisenansa, Hyvät avut kuolettaaksehen.
Lautamies käveli edes-takaisin laattialla, harmissansa ja kärsimättömyydessänsä tavan takaa kynsäisten korvansa takustaa. "Tässä ei auta kyyneleet eikä rukoukset," sanoi hän. "Mitä kerran on sanottu, on myös tapahtuva.
Yorkin arkkipiispan, joka oli hänen poissa ollessaan kruunannut kuninkaan vanhimman pojan, erotti hän joksikin ajaksi virkaansa toimittamasta; monta muuta piispaa, jotka olivat suostuneet kuninkaan toimiin, julistettiin pannaan. Henrik vihastui kovin, kun kuuli nämä toimet. "Eikö sitte minun miehissäni ole ketään, joka voisi vapauttaa minut tuosta vehkeilevästä papista!" huudahti hän harmissansa.