United States or Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Porkki jäi sanattomaksi tuskastuneena ja käveli edestakaisin huoneessa, ähkien ja puhkuen vihasta. Partanen päivitteli viisaana, korvallistaan raapien: »No kyllä ne nuo herrat osaavatkin ja uskaltavat tätä alamaista kansaa haukkua ja kerjätä! Kun otappa ja sano rosvoksi rehellistä miestä!»
Toinen santarmeista useamman kerran pidätteli haukotuksen väreitä leuvoissaan. Syytettyjen joukossa Kartinkin yhä liikutteli poskiansa. Botshkova istui ihan rauhallisena ja suorana, silloin tällöin raapien sormellaan päätänsä huivin alta.
Mutta ne, jotka olivat oikein viisaat olevinaan, panivat päänsä yhteen ja tulivat toisiin tuloksiin. Ei hän ole niin typerä, miltä hän näyttää, sanoivat he. Epäilemättä on hänessä jotakin omituista, mutta sehän ei estä, että hän siitä huolimatta voi olla viisas, kovin viisas... Minä pelkään, että hän on nero ja pitää meitä pilkkanaan, tuumi joku joukosta raapien korvallistaan.
Ehdotamme että kaksikymmentäviisi täyttäneet pääsevät heti vapaiksi ja muut sitä mukaa kuin tämän ijän täyttävät. Siis kahdenkymmenenviiden vuoden päästä ovat kaikki vapaat. JOLMA Korvallistaan raapien: Se on joteskin pitkä aika. Me kuolemme ennen sitä me... URMAS Kiusaantuneena: Mutta itsehän te pääsette heti! Hyvä jos saamme tähänkään suostumaan. Menkää, menkää, ja selittäkää tämä kaikille!
"Mitä vielä?" sanoi Arne katsellen Per'in olkapään yli, "mutta minä luulen että hän tulee tännekin". Nils Torgersen seisoi tiellä, puri sormiansa ja katsoa törrötti Björnstad'in ikkunoita. Mutta yht'äkkiä astui hän askeleen eteenpäin ja kävi suoraan taloa kohti. Heti sen jälkeen koputettiin ovea. "Tule sisään!" ja sisään astui Nils Torgersen kumartaen ja raapien jaloillaan. "Hyvää päivää!
Mutta Klitsi, joka jostain syystä oli hyvin tyytymättömällä tuulella, muistutti: »Maksatko sinä sen vai?...» Valkolainen peräytyi päätä raapien. »Kuule, sinun pitää odottaa sitä syksyyn ... saatpa odottaa helpostikin.
Ethän sinä totisesti puhu Bergit, sinä tiedät" "Hän on ihminen hänkin yhtä hyvin kuin me muut", katkaisi Bergit hänen puheensa, "enkä ikinä voisi unohtaa jos hänelle onnettomuus tapahtuisi, ja se tulisi raskaasti painamaan sinuakin, Per". "Melkeinpä luulen että olet oikeassa, Bergit", sanoi Per raapien niskaansa. "Synti olisi jos hänelle vahinko tapahtuisi" "Syntikö? vieläpä suurikin synti.
Ette siis katso Esan velvoitetuksi tekemään perintökirjaa tai muutoin korvaamaan meitä?" jatkoi hän. "No, ei kaiketi Esa ole syynä tähän muutokseen", virkkoi Luopion isäntä, sylkäisten ja raapien tulta tikkulaatikon kyljestä. "Eikö?" huusi Sofia. "Oi, kuinka tyhmä ajatus! Tyhmä! tyhmä!" "Miksi näin tyhmiä otit mukaasi!" virkkoi Luopion emäntä suloisimmalla äänellään.
Mutta ei saanut apumiestä Margareetasta, muuta kuin kehoituksen tulla täysikuuloisten miesten kanssa asiaansa ajamaan. Muorikin vihdoin pakeni Villen käsistä, joten hän meni hevosensa luo ja ennen lähtöänsä paneskeli siinä korvan taustaansa raapien: »Voi vaivaista...! Voi jumalatonta, kun oli häjynkurinen.» »PIT
"Se oli saakelin häijy asia", sanoi talon isäntä, raapien korwallistaan. "Mutta kuulkaapas, weikkoset! Kenen luona nyt ensikerran kokoonnumme?" kysyi Rommander pyylewänä. "Jopa noiden kokoontumisien luulisi riittäwän; kowin kauhealta ja jumalattomaltapa tuo wiimeyöllinenkin jälki näyttää ... saisi tuommoinen meno jo loppua, sillä minä en jaksa sitä kestää", sanoi waimo wapisewalla äänellä.