Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Ja ne kauran jyvät taikka leivän murenat, jotka niille keväällä suodaan, tuottavat voittoa syksyllä. Kesällä ne tuskin mitään pyytävät. Tuominiemessä ne erittäin menestyivät. Siellä kun järvessä kasvoi oivallista hanhen ruokaa. Ne olivat nytkin paraikaa vesiruohostossa ilta-ateriaansa nauttimassa.
Kun tämä olikin minulle matkani päätehtävä, olin hänelle ehdotuksesta hyvin kiitollinen, vaikka tosin epäilin, että hän enemmän ajatteli päivällistä kuin minun tieteellisiä pyrintöjäni. Onnistuinkin jo aamupuolella ampumaan hanhen, mikä oli Villelle erittäin mieleen, sillä hän sanoi pitävänsä rasvaisista linnuista.
Mutta mihinkä noita höyheniä käytettiin, sitä ei kukaan käsittänyt; kun sitä häneltä kysyttiin, saattoi hän vastata: minä aion tehdä niinkuin Posse teki Viipurin pamauksessa: jos Suomi tulee hätään, kiipeän minä torniin ja pudistan höyheneni ilmaan, niin että siitä syntyy yhtä monta sotamiestä kuin oli pussissa höyheniä. Veli puhuu kuin hanhen päästä, virkkoi kapteeni Svanholm, postimestari.
Huulet kuin sini taivaan, Silmät kuin mansikka Ja hampaat mustat aivan, Hius hanhen harmaja. Kun tuohon kukkatarhaan Joutuivat kosiat, Keksivät keinon parhaan: Tiehensä juoksivat. Viel' oisi ollut viisi Vanhempaa lintua, Vaan heistä kuka hiisi Kehtaisi laulella! Kumpi oikeassa? "Mistä, velikulta, kirkkoherra Moisen vatsan saanut on?" Luona papin ahkion Talonpoika huusi kerran.
Ja nämä Ruotsin Sulkaset vaikka näyttävät sangen koreilta, ollen pensaitten taikka metsän reunaviidakon kaltaisia, kuu pitkät, niiden takana sotarinnassa törröttävät peitset puolestansa olisivat korkeihin honkapuihin verrattavia eivät olekaan koetellessa yhtä pehmeitä kuin hanhen untuvat.
Luojani, tuolla maatilalla, jossa ystävä Nälkänen on kokkina ja jossa ei iltapäivälläkään ole kahvipannua tulella ja jossa vanha herra häilyy ympäri vanhassa takissaan, joka tuhansine paikkoineen näyttää vanhalta seinäkartalta siellä lahjoitettaisiin palvelijoille tukaattia niin tukaateja hanhen poikani. Vettyneitä silmiä en tosin voi nähdä, mutta ole hyvä ja katso noita mustia silmiä!
"Tuosta saat, nyt voit miehellesi laittaa hanhenpaistia", sanoi setä, antaen hanhen rouva Terningille. "Paljon kiitoksia. Olettehan te, setä, oikein jalo metsästäjä. Mutta lähtekäämme nyt saamaan vähän päivällistä." Paisti tuli pöydälle. Setän mielestä oli siinä vähän omituinen maku, mutta ei hän kumminkaan mitään sanonut. Kun jäljistettä maisteltiin, oli se vieläkin katkerampaa.
"Astu hanhen askelilla, taputa tavin jaloilla näitä pestyjä pihoja, tasaisia tanteria, apen saamia pihoja, anopin asettamia, veljen veistopenkeriä, sisaren siniketoja! Pole jalka portahalle, siirrä sintsin siltaselle, astu sintsiä simaista; siitä siirräite sisähän, alle kuulun kurkihirren, alle kaunihin katoksen!
Jo tuli kotihin veio; Toipa hanhen kostintsoiksi, Kultoa kuvun nenässä, Kaikki varpahat vas'esta; Toipa uuet ummiskengät, Saksan saappahat sataiset, Kannat alla karskajavi, Jalan alla jarskajavi; Toipa rinnan ristilöitä, Toipa korvan koltuskoita, Toipa sormen sormuksia, Toipa käen kintahia. Minä ristit rintahani, Koltuskaiset korvihini, Sormuksiset sormihini, Käteheni kintahaiset.
Vihdoin hanhi kyllästyi tähän, mielestänsä luultavasti joutavaan, leikkiin ja haki viimein raolle jääneen oven kautta suojaa itse jumalien jalkain juuressa. Hymysuin katsellen takaa-ajavan vanhuksen kiihkoa päättivät jumalat, että hanhen henki oli säästettävä. Vieraat nyt nousivat, läksivät mökistä ulos ja käskivät vanhusten heitä seurata. Matka piti ylös vuorelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät