Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. lokakuuta 2025
Ja hän äkkiä tyhjensi pohjaan sen, Suu vaahdossa huusi nyt ylpeillen: "Sua, pikku Jehova, halveksin, Olen yksin valtija Baabelin!" Mut tuskin soi sanat kauheat nää, Niin salaa häntä jo peljättää. Myös räikeä nauru mykkenee; Vain kuolonhiljaus vallitsee. Ja katso! ja katso! seinällen Käy esiin kuin sormet ihmisen. Ja ne seinään piirtää, piirustaa Tulikirjoitusta ja katoaa.
Olin näet näiden miesten minulle häpeällisessä palveluksessa, miesten, joita halveksin ja joista yksi oli ansainnut vähintäänkin hirsipuun. Se oli huolenani nykyisyydestä. Ja tulevaisuuteni sen valossa näin vain raatavani orjana tupakkapelloilla neekerien parissa.
Ja kuitenkin, tällä hetkellä minä halveksin heitä. Nuo miehet ovat pieniä verrattuna neroon, joka itse onnensa takoo. Ja nero käyttää heitä kuin sokeita välikappaleita tarkoituksiinsa; kun ovat kuluneet, heitetään ne tiepuoleen. Mutta koska on puhe Bertelsköldistä, niin sallikaa minun huomauttaa, että hänen ylpeytensä on yhtä suuri kuin hänen onnensa.
Filosofina minä halveksin rahaa Seneca, Musonius ja Cornutus eivät sitä tee, vaikkeivät olekaan kadottaneet sormiaan toista puolustaessaan ja vaikka osaavatkin kirjoittaa nimensä jälkimaailmalle. Mutta paitsi orjaa, jonka aion ostaa, ja paitsi Mercuriukselle lupaamiani hiehoja te tiedätte, miten nautaeläimet ovat kallistuneet tuottaa itse etsiminen paljon menoja. Kuunnelkaapa vain kärsivällisesti.
Samaa sukua sinäkin olet, vaikka senverran sileäkarvaisempi, että viitsin edes puhua kanssasi... Kuuletko nyt!» Hän ponnahtaa ylös ja syöksähtää Olavin eteen. »Minä halveksin teitä, ja minä vihaan teitä, niin monta kuin teidän elukkajoukkoonne kuuluu! Minä tahtoisin kynsiä silmät teidän päästänne sinun päästäsi kaikkein ensimäiseksi!»
Heti lahjoitan Reihensteinin jollekulle kumppanilleni, eli pelaamalla sen hävitän, ehkä muuten sydämestäni halveksin korttipeliä. Minä annan kirotun huoneen rapistua, rauveta, hävitä tai palaa, jos ette lupaa sitä pitää kotinanne!" Hermina nauroi sydämellisesti, Bodendorffin innossaan ja kiukussaan painaessa pistimen pöytäliinaan. Nytpä hiljainen majuritar alkoi puhua.
Mutta sitä tehdessäni lausuin kovalla äänellä: "Hyi!" "Hyi, Nelly," sanoin minä katsellen koiraani, joka pää vinossa hartaasti minua katseli, "hyi! Nelly," toistin vieläkin, "mikä inhoittava ja kummallinen juoma tuo on!" Ja mikä oli syynä siihen, että minä noin tätä juomaa halveksin? Minkätähden minä jätin juomiseni kesken? Mikä ajatus se oli, joka saattoi minun jättämään osan viinistä juomatta?
Sitten sanoo hän, silmissään pieni välkähdys, salaperäisellä äänellä: Mutta yksi pyyntö minulla löytyy... Että ei saisi kertoa kellekään muulle timmermanille, miten huokealla minä teken! Ne suuttuvat sellaisesta. Ja minä ... minä halveksin rahat. Sakris katselee jälleen Mikkoon. Sitten hän toistaa: Jaa, jaa ... minä halveksin rahat. Mikä on raha? Mikko sanoo: Niin, mikä onkaan raha?
VILHO. No, mutta kuulehan, Mari, tämä todellakin menee liian pitkälle. Tosin olen pahoin tehnyt, mutta MARI. Sinä olit minua rakastavinasi, saadaksesi vaan minun rahani. Mene, minä halveksin sinua! VILHO. Mari, kuinka saatat, kuinka julkeat noin sanoa ? MARI. Tämä hetki on meidät eroittanut. Mene, äläkä rohkene enää tulla näkyviini! VILHO. Mutta Mari! Maltahan toki mielesi!
Mutta en myöskään ole vihollisenne, sillä miksi vihaisin noin kurjaa olentoa? Johan riittää, kun halveksin teitä. Ystävyys ja viha eivät merkitse minulle mitään; en vihaa enkä rakasta ketään kuolevaista; tieni kulkee korkealla ihmisten päitten yllä ja minä katson heihin alas, niinkuin matkustaja metsässä katselee muurahaisten teitä varisseiden ja kuivuneiden havunneulain välissä.
Päivän Sana
Muut Etsivät