United States or Guadeloupe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tämä seikka ei kumminkaan olisi huomiotani herättänyt jollen olisi kuullut koiran haukuntaa ja nähnyt saman koiran pyrkivän suletusta ovesta sisälle ravintolaan. Minä tunsin sen teidän koiraksenne. Kohta seisahutin hevostani, hyppäsin alas rattailta ja juoksin portaita ylös. Nelly kohdakkoin tunsi minun ystäväksi, ja sen ilo oli vallan hurja.
Kun menin teillepäin vievälle ovelle, näin että hevoseni ja rattaani vietiin huoneuksen ympäritse pihalle, ja isäntä tuli samassa ovelle ja esti minua menemästä ulos. Minä koetin väkisin päästä hänen ohitsensa, mutta se oli turhaa. Pieni Nelly putosi sylistäni portaiden ulkopuolelle; isäntä sulki oven, ja minä kaaduin tunnotonna hänen jalkainsa juureen.
"Siis et sinäkään hänestä pidä, Nelly, ja sinun pienet silmäsi, jotka niin lempeästi katsovat minuun, ovat vallan hurjan näköiset, kun luot ne hänen ilkeihin kasvoihinsa. Ja mitenkähän hän on tuon haavan saanut, Nelly? Saiko hän sen silloin kuin hän murhasi viimeisen matkustajan? Ja mitä sinä hänen silmistänsä arvelet, Nelly? Ja mitä sinä hänen pään-taustansa ajattelet, koiraseni?
Mutta sitä tehdessäni lausuin kovalla äänellä: "Hyi!" "Hyi, Nelly," sanoin minä katsellen koiraani, joka pää vinossa hartaasti minua katseli, "hyi! Nelly," toistin vieläkin, "mikä inhoittava ja kummallinen juoma tuo on!" Ja mikä oli syynä siihen, että minä noin tätä juomaa halveksin? Minkätähden minä jätin juomiseni kesken? Mikä ajatus se oli, joka saattoi minun jättämään osan viinistä juomatta?
Niin perin onnelliselta hän näytti, ettei olisi luullut hänen koskaan murheenpäiviä nähneenkään. Vanhin tytär, Lisi Megy, oli 17 vuotias, iloinen kuin itse iloisuus ja ihan äitinsä kuva, ainoastaan nuorennetussa muodossa. Nuorempi tytär oli 16 vuotias Nelly.
Kun nyt oikein mukavasti makasin vuoteella, katsellen takassa palavaa tulta, ja pieni Nelly oli pitkällään takan edessä, niin tuli ystäväni vuoteeni viereen, istui tuolille ja aikoi ruveta kertomaan miten minä olin Tête Noiren ravintolasta pelastunut. Nyt oli minun vuoroni kieltää häntä puhumasta, niinkuin hän vähää ennen oli evännyt puhua.
En kumminkaan malttanut jättää menemättä kyökkiin hyvästiä ottamaan neekeri Nellyltä, joka salaisesti oli minun ruoastani pitänyt huolta, kun olin kipeänä olevinani. Nelly heräsi minun kyökkiin tullessani. Minä panin sormen suuni päälle, viittasin tikariini ja revolveriini sekä pyysin häneltä eväitä.
Nelly, joka oli minuun hyvin mielistynyt, pani tuota pikaa pussiseen pari paistettua hanhea, leipää, pullon viiniä, toisen whiskyä ynnä muuta, mitä kiireessään kokoon sai ja kehoitti minua menemään hänen kotiinsa, jossa pari kertaa ennen olimme yhdessä käyneet, ja lupasi tulla seuraavana päivänä itse jäljessä.