Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
He pyörähtivät molemmat jaloillensa huolimattomalla tavalla, kun me astuimme sisään, ja huusivat: "halloo, Murdstone! Me luulimme jo, että olitte kuolleet!" "Ei vielä", vastasi Mr. Murdstone. "Ja kuka tämä poika veitikka on?" kysyi toinen gentlemani, tarttuen minuun. "Se on Davy", vastasi Mr. Murdstone. "Mikä Davy?" sanoi gentlemani. "Jonesko?" "Copperfield", lausui Mr. Murdstone. "Kuinka!
Se ei lohduttanut paljon, että minä kääntyessäni en nähnyt ketään; sillä missä hyvänsä selkäni oli, siinä arvelin aina jonkun olevan. Julma puujalka mies enensi tuskiani. Hänellä oli valta käskeä; ja jos hän vaan näki minun nojauvan jotakin puuta, seinää tai rakennusta vastaan, huusi hän kauhealla äänellä majansa ovelta: "halloo, te, Sir! Te, Copperfield!
"Minä olen köykäinen, kuin höyhen, minä olen onnellinen, kuin enkeli, minä olen iloinen kuin koulupoika. Minä olen huima, kuin päihtynyt mies. Iloista joulua jokaiselle! Onnellista uutta vuotta koko mailmalle. Halloo! Hei! Halloo!" Hän oli harpannut arkihuoneesen ja seisoi nyt siellä aivan hengästyneenä.
Hän stenofonihin mietteissään nyt kääntyi, sai sieltä uutisen tään, sanat: »Kummitus toimistossa!» No jaa, mut parempi otsake! Halloo, jaa jajaa, ei »toimistossa», ei niin, ei niin, me panemme: »Kummitus hunningolla.» Voi ottaa sen pikku-uutisiin! EL
»Halloo! Laps, miksi avaa et? Nukutko, valvot siellä? Sa itketkö vai hymyilet? Mua millä muistat miellä?» »Sa, Wilhelm, ah! Näin myöhällä? Mult' ollut mielen särkeä on valvokki ja uni! Mist' tulet, kaivattuni?» »Vain sydän-yöllä samoomme. Ma Böhmin maasta kulen. Ma myöhään lähdin matkalle, sua ottamaan nyt tulen.» »Ah, armas, ensin tänne käy!
Scrooge istui ovi selki selällään, että hän saisi nähdä hänen tulevan vesisäiliöön. Bob oli ottanut hatun päästään, ennenkuin hän avasi oven, ja huivin kaulastaan samaten. Hän oli tuolillansa silmänräpäyksessä, juoksuttaen kynäänsä, niinkuin hän olisi koettanut saavuttaa yhdeksänlyöntiä. "Halloo!" murisi Scrooge tavallisella äänellänsä sen mukaan, kuin hän osasi matkia sitä.
Kovin onnettomana sekä nyt näin väärän luulon alaiseksi joutununna tämä nuorukainen sydämmessään katkerasti närkästyi. Hän kävi kuolon-kalpeaksi, puristi kokoon huulensa, polki kiivaasti jalkaansa ja meni kuten tuli ja leimaus ulos ovesta. Muutama minuuti sen jälleen ratsasti hän aika kyytiä poikki linnan pihan. Kornetti. Kornetti. Kornetti. "Halloo! se metsän läpi kaikuu". Halloo! se kaikuu.
"Halloo!" sanoi tätini pitkän ajan perästä. Minä katsoin ylös ja kohtasin kunnioittavaisesti hänen terävän kirkasta katsettaan. "Minä olen kirjoittanut hänelle", lausui tätini. "Kenelle?" "Isäpuolellesi", sanoi tätini. "Minä olen lähettänyt hänelle kirjeen, jota hän ottanee vaivakseen huomata, jollei hän tahdo riitaantua minun kanssani, saan kunnian ilmoittaa hänelle!"
Nyt kyytätty karkaa, vaan kyyttääjät seuraa. Mikä otuksena? Onnetoin ihminen. Entä metsästäjät? Närkästyksen, epätoivon ja raivon hurjat hengettäret. Kas kuten kyyttäävät! Verratoin ajo! Nyt kyytätty karkaa, vaan kyyttääjät seuraavat. Halloo! Halloo!
Soittaa uudelleen. Hallo! Halloo! Ei mitään vastausta. Kaksi santarmisotamiestä, jotka olivat jääneet vahdeiksi kyökkiin menevälle ovelle nauravat hänelle ja koettavat vieraalla kielellä jotakin selittää. Mutta rouva ei heitä ymmärrä. Eeh baarina! sanoo kättänsä heiskauttaen toinen santarmeista, ruskeasilmäinen, mustaverinen aromaan asukas, ja koettaa kädenliikkeillä tehdä itsensä ymmärretyksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät