Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Ei näkynyt taloja eikä veneitä ja pojat olivat aina puolille päivin turvallisella mielellä. Mutta sitten alkoi näkyä useita veneitä, jotka olivat menossa maalle päin, ja pian sen jälkeen suurehko kyläkunta. Vaikka pojat kävivät levottomiksi, he jatkoivat kuitenkin matkaa. Kaikki sujui sentään hyvin eikä kukaan hätyyttänyt heitä.
Myös ollut maailma on outo niin, tuot' ettei hätyyttänyt kansaa kukaan, vaan kaikki taipuivat sen tahdon mukaan ja siihen turvas niinkuin tuomariin; näin kansain kesken kunniaa se sai, myös varmaan monta kadehtijaa kai, mut kateet, kaunat voittain hyvyydellään se kaikki suostutteli sopuun hellään, ja mik' on kumma suurin kertojalla! se kuoli luonnon lempeen kuolemalla.
Päästiin erään järven yli, tie nousi maalle ja tuulta vasten pitävää metsätaivalta. Kyytimies antoi hevosensa kävellä ja alkoi puhella: »Kyllä se on tuo rovasti tarkka mies noissa toimissaan, kun niin joka paikan tarkkaan kyseli. Jos vaan olisi sattunut arempi mies puhemieheksi, niin likeltä olisi kaapinut, ettei olisi hätyyttänyt.
Muutamaan kuukauteen ei kuulunut mitään rauhattomuuksia. Näytti siltä, kuin koston tuumat olisivat rauenneet tyhjään. Ei kukaan hätyyttänyt majuria, kun hän syksympänä matkusti Kajaanin puoleen. Siellä, Sotkamossa, Nuasjärven rannalla, Turunkorvan talossa asui hänen perheensä.
Toisessa kohti juteltiin kuinka Ovambon maassa eräässä virrassa on virtahepo hätyyttänyt muuatta lähetyssaarnaajaa, ja miten se on kumminkin ihmeellisellä tavalla pelastunut. Sen enempää ei tarvinnut lukea, siitä huomattiin, että se sisältäisi vaan joutavia taruja ja turhia loruja. Annettiin se kirja siskoni käteen ja käskettiin viedä uuniin. Sisar lähtikin paikalla niin sievästi.
Kaikeksi onneksi oli matkustajain iso venäläinen reki mennyt rikki Siikajoella, joten Elias tällä kertaa saavutti heidät helposti. Reippaasti astui hän Kerttulan majatalon tupaan ja tapasi siellä samat ihmiset, joita hän muutamia tunteja sitten oli niin ajattelemattomasti hätyyttänyt Raahen tullin luona.
Tuo onneton uhri olisi hätyyttänyt häntä unissakin niin, ei voinut tietää sillä semmoista ennenkin oli tapahtunut jos ei ritarin haamu olisi asettunut hänen unettoman vuoteen ääreen.
Sinä taisit saada hyvän hinnan metsästäs? kysyi Jaakko Jaakonpoika. Noo, tulihan siitä. Veloistas pääset ja jääkin? Noo, vähin. Näiden meidän metsien päälle ne hiovat kynsiänsä, mutta en minä vielä tiedä. Mikä pakko teidän oliskaan myödä. Eihän meillä pakkoa, enempää kuin sullakaan, enhän minäkään sua hätyyttänyt ole, vai olenko? Ei minua kukaan. Enkä minä ainakaan.
Oli syntynyt jonkunlaisia meteleitä viljaveron vuoksi ja muuan romalainen sotaväen osasto oli hätyyttänyt hänen kansalaisiansa. Hän teki vastarintaa. Tämän johdosta nousneessa tappelussa tuo vähäinen sotajoukko karkoitettiin. Tuosta toinen suurempi joukko ennätti paikalle ja riidan kestäessä Galdus vangittiin. Hän jätettiin henkiinsä ja lähetettiin Romaan.
"Tuossa on!" sanoi Mari, ojentaen paperin Jaakolle. Jaakko otti sen vavisten käteensä, Hän avasi sen ja silmäsi siihen. Se oli sama velkakirja, jonka hän oli antanut hevosen hinnasta ja jolla tuo röyhkeä Marttalan Matti oli niin kovasti hätyyttänyt ja ahdistanut heitä, ja Jaakon tekemä puumerkki seisoi siinä niin vankasti. Jaakko ilostui nyt niin, että hänen kätensä vapisivat ilosta.
Päivän Sana
Muut Etsivät