Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Elä nyt heitä Suomen professoriksi etsimästäsi. Gottlund sanotaan niin pitkällä ja monisanaisella kirjoituksella kokeneet hyvästyttää itseänsä Nordenstamin puolustettavaksi, että Nordenstamin sanotaan kesken lukemisen ottaneet Gottlundilta sanat suusta pois. Ei toki sitä miestä pitäisi siihen virkaan yksinänsä pyrkimään laskettaman. Elä terveenä! Sitä toivottaa veljesi Europaeus.
Gottlundista hän lausuu: "Kielentutkija Gottlund, salomaan suomalaisten apostoli ja lukemattomien kirjallisten taisteluiden sankari, kuoli Helsingissä huhtikuun 20 p:nä 1875. Vielä 78 vuoden iässä hän osoitti vilkasta harrastusta suomalaisten asiaan." Mitä teitä suomalaiset kulkivat siirtyessään Ruotsiin? Siitä ei historia eivätkä suulliset tarinat anna mitään tietoa.
Että kansanmiehet nyt alkavat herätä, vaatia kielelleen oikeuksia sekä sitä runoiluun käyttää, siitä kertoo meille Paavo Korhonen. »Otava»nsa esipuheessa tunnustaa taas Kaarle Aksel Gottlund, yksi sivistyneiden edustajia, saaneensa herätteitä Juteinilta runoilemaan suomeksi.
Ainoastaan muutamat harvat, niinkuin Gottlund ja Lagervall, puolustivat sitä mielipidettä, että jokaisen kirjailijan tulisi käyttää omaa murrettansa; edellinen omasta puolestansa kirjoitti Savon, jälkimäinen Karjalan kielimurteella. Hän kuoli 1841. Esipuhe ja sanain selitykset ovat latinaksi, sanat on sen lisäksi lyhyesti selitetty Saksan kielellä.
Mutta kun metsien ja viljavainioiden omistusoikeutta ruvettiin tutkimaan, syntyi siellä samoin kuin Ruotsissakin maakysymys, jonka ratkaisu sai aikaan usean perheen aineellisen häviön. Tätä sekavaa vyyhteä koki Gottlund selvittää käydessään Norjassa v. 1821.
Juteinin kirjat ilmestyivät useimmat pieninä vihkoina; kieli niissä on hyvää ja puhdasta, esitystapa selvä ja kansantajuinen. Suomenkieliset teokset koottiin hänen kuolemansa jälkeen yhdeksään vihkoon ja julkaistiin nimellä Juteinin kirjoja. *Kaarle Aksel Gottlund* syntyi 1796 Ruotsin-Pyhtäällä Uudellamaalla; sieltä hän seitsenvuotiaana muutti Keski-Savoon Juvalle, jonne isä tuli kirkkoherraksi.
Asia nosti ääretöntä melua, ja Gottlund'ia huudettiin Venäläisten palkkaamaksi kansan villitsijäksi; mutta, vaikka Suomalaisille ei suotu omakielisiä pappeja, heidän tilansa kuitenkin sen johdosta muutamissa kohdin parantui. Vuonna 1834 Gottlund palasi kotimaahansa ja asettui Kuopioon asumaan, josta 1839 muutti Helsinkiin, saatuansa Suomen kielen lehtorin viran yliopistossa. Hän kuoli vuonna 1875.
Ganska gerna önskade jag några anmärkningar om skrifsättet etc. deri af Herr Doctorn mig tillsänt. Om min resebeskrifning vore eller förbättrad blefve värdig att sättas på finska tidningar, så önskade jag att den komme på Kanava i fall Gottlund icke skrifver duglig finska på Suomalainen. Om så är, så kan det vara för mig lika mycket. Prof af sistnämnde tidning önskade jag äfven till Wuokkiniemi.
Kiivas vanhan kirjoitustavan puolustaja oli J. Strahlmann eli Stråhlman, Valkjarven provasti, jonka "Finnische Sprachlehre" oli kovin puutteellinen, mutta kuitenkin, koska oli saksaksi kirjoitettu, kauan aikaa oli ulkomaan oppineitten päälähteenä Suomen kielen tuntemiseksi. Juteini ja Gottlund.
Gottlund ei ole yhtä merkillinen runoniekkana, vaikka hän onkin kirjoittanut niitä paljon, kuin muuten suomalaisuuden tienraivaajana; sievimpiä ovat 1831 Otavassa painetut Paimenlaulut. Kosket pauhaavat, Linnut laulavat Kauniilla äänellä keväillä; Kaikk' on soreat, Kaikki koreat, Kaunis on kedoilla kävellä. Lähteet läikkyvät, Lehdet leikkivät, Kukin on iloinen itsestään.
Päivän Sana
Muut Etsivät