United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
RAFAEL. Minä tulin juuri nyt rautatien junalla. FEDERICO. Kuinka pitkään aikaan me emme ole toinen toistamme nähneet! Et ole kolmeen vuoteen minulle mitään tietoa antanut. RAFAEL. Tulen sen vuoksi nyt viimeistä kertaa sinua syleilläkseni. FEDERICO. Viimeistä kertaa? RAFAEL. Niin Federico, minä olen sangen onnetoin. FEDERICO. Onnetoin?
FEDERICO. Niin ajat muuttuvat. Mutta sinun huvitustuumasi ei tullut vielä päätökseen. Me menemme siis maalle. MARIANA. Kävelemme metsää ristin rastin, tulemme lähteellemme ja juomme vettä siitä. FEDERICO. Oivallista! Me olemme taivaassa, me olemme yksinämme! MARIANA. Ja tätä hetken tehtyämme me käännymme takaisin kotia. FEDERICO. Voi kumminkin! Me palaamme taas anoppien luo.
DOLORES. Mutta en ole vielä kysynyt, mistä syystä kunnioitatte meitä tänne tulollanne. RAFAEL. Minä tulin tervehtimään ystävääni, Federico ja minä olemme lapsuuden-ystävät. (
FEDERICO (hiljaa). Totisesti hän tappaa iso-äidin, sen vuoksi on hän lääkäri. (
Te annatte minulle henkeni jälleen. Mikä omituinen mies! RAFAEL. Nyt olen voittanut. Federico tuntee minun, hän rupee puhemiehekseni. DOLORES. Ei tarvita mitään puhemiestä. RAFAEL. Hän on teille sanova, mitä tunteita minä teidän suhteenne pidän, että hurjan tavalla rakastan teitä. DOLORES. Mutta sallikaat, että leskivaimo... RAFAEL. Te olette leski?
FEDERICO. Tahdotko, että kaikki sen sinulle kertovat? että kokonainen kuorikunta sitä korviis suristaa? (Huutaen.)
RAFAEL. Minä en ajattele muuta kuin häntä, hänen kuvansa ei katoo mielestäni. FEDERICO. Ole varoillasi, Rafael, tuommoinen kiihtymys tohtii kääntyä sinulle vaaralliseksi. RAFAEL. Hyvinkin mahdollista. Mutta nyt minun täytyy ulos, ystävä, minun täytyy taas pois. Voi hyvin. FEDERICO. Ei, sillä tavoin en sinua laske.
MARIANA. Olin mar tuon melkein unohtamaisillani minun täytyy heti jälleen mennä heidän tykönsä. FEDERICO. Onpa kuin riivattua. Juuri nyt, kun näin herttaisesti keskenämme juttelemme, kun näin ihania unelmia uneksimme, täytyy sinun lähteä, taikka saarna tarjona. MARIANA. Jää hyvästi, Federico. FEDERICO. Suutele mummua minun puolestani. MARIANA. Mutta ensin anna minun suuta. 3 Kohtaus. Federico.
Hän tulee tänne ja ensimäiseksi työksensä hän ilmoittaa rakkautensa anopilleni. CLETO. Siinä minä en vielä havaitse mitäkään pahaa. FEDERICO. Hän lähtee Doloreen tyköä ja kääntyy nyt arvatkaas kenen puoleen? CLETO. Teidän rouvanne? FEDERICO. Menkäät hiiteen, minun rouvani puoleen? CLETO. No kyökkipiianko? FEDERICO. Ei, vaan iso-äidin. CLETO. Iso-äidin? FEDERICO. Kyllä minä sen tiesin.
Etkös ollut onnellinen avioliitossasi? RAFAEL. Me rakastimme toinen toistamme, että olimme hulluksi tulla; mutta lempo osasi pariimme; anoppi asui tykönämme. FEDERICO. Aivan oikein, lempo ja anoppi ovat yhtä. RAFAEL. Onnemme meni hiiteen. Ystäväni, jos nait FEDERICO. Kuukausi aikaa minä sen jo tein. RAFAEL. Entä onko sinullakin anoppi? FEDERICO. Kaksi yhden verosta. Kaksi?