Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Mutta tämä on kaviaaria, sammin mähnää, jota ei kaikki lapset pääse maistamaan. FEDERICO. Surkuttele minua, veikkonen, minä sairastan tuota tautia, vieläpä ensimäisessä asteessa, kaksin-kertaisesti minä piinapenkkiin pannaan, teloitetaan, hirtetään! RAFAEL. Ja sinä kärsit näitä kaikkia aivan pitkämielisesti? FEDERICO. Mitäs voin minä semmoista, kuin iso-äitiä vastaan?
FEDERICO. Kuuletko nyt, vai tahdotko vielä enemmän todistajia? RAFAEL. Minä lienen hulluksi tuleva. FEDERICO. Kokoo ajatukses. Olisi vaan Don Cleto täällä! Minä menen häntä hakemaan. MARIANA. Tulkaapa, hyvä herra. DOLORES. Me otamme teitä sedäksemme. RAFAEL. Mutta hyvät rouvat FEDERICO. Sinä et tahdo seurata heitä, kun he sinua pyytävät? Sinä, niin täydellinen kavalieri!
FEDERICO. Marianahan se on. CLETO. Suokaat anteeksi, riemu minun silmiäni häikäisee. LEONCIA. Pois syliini, sinä paha, hyvä mies, kuinka paljon minä olen sinun tähtesi tuskaillut. Lapset, meidän liittomme on särjetty, minun tuleva puolisoni tahtoo niin, me lähdemme hoviin. Noudattakaamme mekin, armas Dolores, näin jaloa esimerkkiä ja Cadiziin...
RAFAEL. Hän se on, jota minä kaikkialla haen, minun kaunis tuntemattomani. FEDERICO. Hyvä! Sinä olet loukkaasen joutunut! RAFAEL. Loukkaasen, kuinka niin? FEDERICO. Jos hänen nait. RAFAEL. Minä en tiedä suurempaa onnea. FEDERICO. Sinä saat anopin niskoillesi. RAFAEL. Ai, sinun rouvasi iso-äiti, tuota en ajatellutkaan. FEDERICO. Mielitkö sentäänkin vielä naida? RAFAEL. Miks'ei!
DOLORES. Onko rätinki selvillä, Federico? FEDERICO. Kyllä, äiti, tällä haavaa saan sen valmiiksi. LEONCIA.
FEDERICO. Te tahdotte nyt hyljätä hänen? Se on huonosti tehty teiltä. LEONCIA. Tyttäreni edessä on hän polviansa notkistanut. FEDERICO (hiljaa). Tuota vasta sopii koston otoksi sanoa: toinen tarkoittaa iso-äitiä, vaan tämä (
No, niin oikein, minä muistan, sinä elit yhdessä anoppisi kanssa. RAFAEL. Anoppini on kuollut. FEDERICO. Tuo raukka, ja sinä puhut vielä onnettomuudesta? Kuinka siis rouvasi jaksaa? RAFAEL. Hän on myös kuollut. FEDERICO. Vai niin, kyllä nyt ymmärrän onnettomuutesi. RAFAEL. Jo kolme vuotta takaperin hän meni mättääsen, tämän surun on aika haihduttanut. FEDERICO. Haihduttanut?
CLETO. Minäkö? LEONCIA. Te juuri, hyvä herra. CLETO. Onko siis tänään kaikki riivatuksi tulleet? LEONCIA. Kun minun sentään täytyi tämmöistä eläissäni kokea, minun iälläni! Häpeä ja pilkka tuolle kurjalle! 19 Kohtaus. Leoncia. Cleto. Federico. FEDERICO. Mitä kuulen minä, mummu? LEONCIA. Jätä minä rauhaan. FEDERICO. Tekö olette häntä loukannut, herra? CLETO. Minä vannon teille, en minä!
Nyt johtuu minulle taas mieleeni kaikki hänen hullutuksensa; Engelsmanni, gurkku, jonka hän tältä sieppasi ja jonka te söitte. Ystävyys panee nyt pyhän velvollisuuden minun täytettäväkseni, minä en häntä pulaan jätä. MARIANA. Mitä mielit tehdä? FEDERICO. Tuottaa tohtoria. Ahaa, minä ymmärrän, hän on tullut hassupäiseksi.
FEDERICO. Anna minun olla. MARIANA. Sinä olet pahoilla mielin. FEDERICO. Ei ikään, lapseni. MARIANA. Seuratkaamme siis toisia. FEDERICO. Me miehet tahdomme rukoilla itseksemme, me miehet emme tahdo iäti olla holhon alaisina. MARIANA. Nyt näen minä hyvin, ettäs olet suutuksissa. FEDERICO. Olisiko ihme?
Päivän Sana
Muut Etsivät