United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !


Rouvanne koulutyttönä, ihan ilmettyLehtori ei ollut nähnyt rouvaansa ennenkuin aikaisena neitinä, oli tutustunut häneen vasta jonkun aikaa ennen kihlaustaan. Vikkelästi hän otti silmälasinsa, jotka lukiessaan oli pannut pöydälle, ja alkoi hymysuin tarkastella nukkea. Mutta hän epäilevästi pudisti päätään. Ei hän keksinyt mitään yhdennäköisyyttä nukessa.

Puhu, mies! RITARI. Rouvanne, herra, rouvanne! Hän siskons' On myrkyttännä, sen hän tunnusti. EDMUND. Ma kihloiss' olin kumpaisenkin kanssa, Nyt kaikki kolme naittaa kuolo. EDGAR. Kent! ALBANIAN HERTTUA. Ne tuokaa, olkoot elävät tai kuolleet! Tää taivaan tuomio vaan kauhistuttaa, Ei sääliä se nosta. Ei kohtelua tavan vaatimaa Nyt aika myönnä.

Raunioista kaivetuissa avaimissa oli kellarin avainkin, ja pian kuohui olut uusissa puu-haarikoissa, jotka kiersivät miehestä mieheen, sittekuin Katariina rouva ensin itse oli yhdestä juonut väen maljan sanoen: "hopeamaljaa minulla ei ole, josta saattaisin juoda teidän maljanne, niinkuin talon tapa ennen on ollut; mutta niinkuin ennenkin tervehdin teitä nyt teidän suosiollinen rouvanne ja emäntänne, joka myötä- ja vastoin-käymisissä, niin pitkälle kuin Herra sallii, on oleva teidän turvanne ja tukenne, toivoen teille ja meille kaikille rauhaa ja Jumalan siunausta."

"Katsokaa, hyvä herra neuvos, se ilahuttaa minua enemmän, kuin jos olisitte antanut minulle ilmaiseksi kiiltäviä kolikoita", vastasi asiamies ystävällisesti, tyytyväisesti hieroen käsiänsä. "Minua ilahuttaa teidän tähtenne ja vielä enemmän hyvän, oivan rouvanne tähden, jonka sydämeltä te varmaan siten nostatte raskaan huolen. Mitäkö teillä on sitä varten tekemistä? No, se ei ole paljon.

Hän tulee tänne ja ensimäiseksi työksensä hän ilmoittaa rakkautensa anopilleni. CLETO. Siinä minä en vielä havaitse mitäkään pahaa. FEDERICO. Hän lähtee Doloreen tyköä ja kääntyy nyt arvatkaas kenen puoleen? CLETO. Teidän rouvanne? FEDERICO. Menkäät hiiteen, minun rouvani puoleen? CLETO. No kyökkipiianko? FEDERICO. Ei, vaan iso-äidin. CLETO. Iso-äidin? FEDERICO. Kyllä minä sen tiesin.

"Kuulkaas pormestari serkku!" huusi hän, "ma kerron teille pienen jutun. Katsokaas: kun te häpeällisesti hylkäsitte rouvanne ja jätitte hänet latoonne, kurjuuteensa menehtymään, silloin hoiti häntä uskollisesti tuo tyttö, jota tänään rummun räminällä ajetaan kaupungista pois. Te tiedätte sen. Rannerenkaat antoi täti vainaja kuollessaan Kerstille viimeiseksi muistoksi.

Te ette välitä minun todistuksistani. No niin! Totuus on kyllä vielä tuleva ilmi. Palatessamme rouvanne kuolin-vuoteelta tapasimme teidät. Me ajattelimme kuollutta tätiä, te vaan rakkauttanne Kerstiin. Muistatteko vielä, miten hän silloin, osoittaen teidän taloanne, sanoi: 'Herra pormestari, tuolla makaa kuollut! Herra Jumala ei puhu, Hän tuomitsee! Te muistatte sen kyllä.

"Satunnainen seisahdus sydämen liikunnossa, pieni hämminki veren kulvussa voi usein," sanoi hän, "matkaan-saattaa pelottavimpia ilmauksia pelottavimpia äkkinäiselle, mr Trevylyan. Sairaan tila vähän kuumeinen pieni levottomuus pieni mielenkiihtymys... Tavallisissa tapauksissa minä määrään suonen-iskua taikka veto-ainetta, mutta rouvanne, mr Trevylyan, ei näytä tuommoisia sallivan.

Auki olevat ovet ja jok'ainoa ikkuna ja akkunakin näytti sanovan hänelle tervehdyksensä. Vahva eläköönhuuto kajahti ensimmäisen kunniaportin luona, toisella oli se vielä vahvempi ja kolmannella ei tahtonut siitä loppua tullakkaan. "Kiitos hyvät ystävät, kiitos! Rouvanne kiittää teitä myös, tässä hän on!" hän nosti Marian varovasti vaunuista ja käänsi häntä heitä kohtaan.

Toivommepa, että teidän kaunis puolisonne, jonka suonissa virtaa tilkka meidän esi-isiemme verta, voi hyvin. Jos te olisitte tuonut hänet kanssanne tänne, herra kreivi, niin olisimme olettaneet teidän pukeutuneen näihin rautavarustuksiin tässä harvinaisessa tilaisuudessa voidaksenne pitää rouvanne kaikkivoittavan kauneuden puolta Ranskan rakastuneita ritareita vastaan.