Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Väki tuli juosten pellolta pois; naiset olivat nostaneet päällimmäisen hameensa hupuksi päähänsä, ja niin riensivät he sitte kotiin renkituvan suojaan. Emäntä tuli sisälle, tuoden kahvipannua, ja samassa myöskin Eveliina, talon ylpeä tytär, astui tupaan; hänellä oli nisuleipäkori ja kahvikupit tarjottimella, jonka hän laski pöydälle.
"Se on semmoista, että herra ties mitä syöttävät ja miten ne hoitavat; kuolihan siitä samasta huoneesta se mummokin!" puhui mamseli. "Epäileekö Eveliina lääkäreitä?" kysyi herra. "Mikä tässä maailmassa tietää keneenkään luottaa", vastasi mamseli. "Hyvähän se oli, että pääsi kitumasta", tuumi herra. "Niin, mutta sielu!" sanoi mamseli, päätään kallistellen. "Kyllä hän autuaaksi tuli", sanoi Elsa.
"Jaa, ei tosin sinne monenkaan suu syyhy, mutta kova pakko vaan sinnekin kerran käskee. Olisi se mamseli Eveliina vielä täällä ja naimatonna, niin en hetkeäkään epäilisi mökin saamistani, mutta otapas nyt." "Kuinka paljo teiltä rahaa puuttuu?" kysyi Elsa. Mummo kaivoi esille rahasäästöjänsä. Niitä oli useammassakin paikassa. Sitten hän laski rahat ja sanoi talon hinnan, vaan puuttuihan siitä.
Mutta hetken perästä isäntä taas kyseli avainta, kun sitä ei näkynyt seinässä. Eveliina raotti tuvan ovea, huutaen äreästi: »Iiri, mihinkä aitan avaimen panit?» »Minäkö? Niin, mihinkä sen panin voi, mihinkä minun se piti paneman? Kun en nyt muista.» »He, kamarin naulaan, hae oitis, isäntä kysyy sitä.» »Voi, voi, kun en nyt muista mitään!» Iiri haki, ja Eveliina sekä piiat.
Syödessä katseli Liina Elsaa silmiin, viimein aloitti hän puheen: "Mamseli Eveliina saapi siis tänään uuden piian. No, ei se hullumpi palveluspaikka ole; saahan siinä olla yksin, vaikka yksinäisyyskö se sitten on maailman hauskinta elämää." "Yksinkö siinä on; onhan siinä mamseli", sanoi Sanna. "Onhan siinä mamseli, vaan kuinkahan siinä Elsan lukevaisuuden kanssa käypi?"
Emäntä huokasi. »Mistäpä minä heitä kieltäisin? Eveliina tekee, miten itse tahtoo. Jollei isä anna tarpeeksi hänelle, niin kyllä hän aina keinon keksii, millä saa.» »Niin, enkö sitä arvannut! Totuus, emäntä hyvä, totuus on aina paras. Jos itse pysyisitte totuudessa ja kasvattaisitte lapsianne totuuteen, niin vähitellen miehennekin antaisi teille ja lapsillenne enemmän valtaa.»
Johan se aika jalopeura on!" sanoi mamseli. Samassa näkyi käytävällä Munkkiniemen herra ja rouva; he lähestyivät. "On oikein herttainen ilma tänään!" sanoi herra. "Tuo tuomi haisee niin hyvälle tänä kesänä!" sanoi rouva. "Luonto on kaunis; se on totta, mutta ihmisillä on se suuri vika, ett'eivät ole yksimielisiä. Se olisi niin hauskaa, kun he sitä olisivat!" sanoi mamseli. "Hyvä, Eveliina!
Päivän Sana
Muut Etsivät