Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025


Siks ajattele maailmaa. On senvuoks tarpeen Ett' etsii jalo henki vertaistansa. Niin luja ken, jot' ei vois vietellä? Mua Caesar kammoo, Brutoa hän lempii; Jos hän ois Cassius nyt, ja minä Brutus, Mun mielt' ei hän muuttaa vois.

Ken etsii ja, kun tarjoll' on, ei ota, Jää ijäks ilman. POMPEJUS. Maljas, Lepidus! ANTONIUS. Hän viekää maihin! Minä vastaan maljaan. ENOBARBUS. Saas tästä, Menas! MENAS. Terve, Enobarbus! POMPEJUS. Kukulleen malja! ENOBARBUS. Tuo mies kestää, Menas. MENAS. Kuin niin? ENOBARBUS. Hän kolmanneksen mailmaa kantaa. MENAS. Kolmannes päissään siis! Jos koko mailma Samaten ois, niin pyörisipä tuo!

Vennulla on yhä hymyilynsä suusopissa, kun muutaman kanssa laskee melkein imelää leikkiä. Mitä syytä hänellä nyt on sellaiseen leikinlaskuun? ihmiset kysyvinä ajattelevat. Vennu näyttää melkein lörpöltä? Suosiotako hän tuolla tavalla etsii? Miksi hän sitä nyt etsii...? Mutta Hautalan Janne on harvasanaisempi kuin ennen, ei lörpöttele, mutta ei loukkaakaan ketään.

Hän tosin on ikäänkuin liiaksi hellätuntoinen, niin kunnon tyttö kuin hän muuten onkin; mutta onhan siitä hyvä, että hän etsii neuvoa ja lohdutusta sieltä, mistä se etsittävä on, Jumalan sanasta, näet." Mutta kun Synnöve muisteli isäänsä, miten suopea hän aina oli, kävi itkun tukahduttaminen yhä vaikeammaksi, lopulta ei auttanut kovinkaan ponnistus, hän hyrähti itkuun.

Minä olen sallimuksen sanansaattaja; ronkkumiseni takkapiipuilta ennustaa kuolemata, ja siipeni räpistelevät sairaiden akkunain edessä. Sinun täytyy muualta etsii tietoa tuntemattomasta kaunokaisestasi." "Ja mistäpä etsin, ellen viisauden pojilta, jotka tuntevat sallimuksen kirjan.

Sinäkin olet kadonnut lammas, lausui hän isälleni, Jumala etsii sinua. Käänny pois harhatieltäsi. Tee parannus kun vielä armonaikaa on! Isäni oli vaiti. Lähde nyt meidän kanssamme seuroihin, niin saat siellä kuulla enemmän Jumalan sanaa, lausui suutari itse. Isäni lähtikin vieraittemme kanssa.

Täällä minun koirani etsii mitään hiiskumatta ... ei näy ... on jälillä ... kohta kuulen haukunnan... Se on ihmeen suloinen tunne ... mutta yht'äkkiä ulvahtaa edessäni toisen koira, paukahtaa toisen pyssy ... tunnelma on häiritty, lumous on poissa, ja minä kiiruhdan kuin häpeissäni pois.

Minä olen kuitenkin koettanut saada häntä siihen vakuutukseen, että hänen ensi tehtävänsä on kirjoittaa kotia, ei kerskaten ja ylpeillen pohatan tavalla, vaan nöyrästi, karanneena, mutta katuvaisena poikana, joka etsii isänsä anteeksi-antamusta sen tähden, että hän tarvitsee sitä, kantaa hänen nuhteensa sen tähden, että hän ansaitsee niitä, ja tarjoo hänelle apuansa kaikissa, missä hän voi.

Mutta töitä ei ole vieläkään juuri ... ei hänenlaiselleen varsinkaan. Niitä pitää pyytää ja anella. Silti kevät saattaa hänet unohtamaan puutetta. Tällä hetkellä etsii hän vimmatusti sitä, minkä omituinen uni ja ennustajarouva ovat hänelle luvanneet. On iltapuoli. Sakris kulkee metsässä, jokseenkin etäällä Krokelbystä.

Liisa oli tehnyt niin, pitkät vuodet oli hän tuota päämäärää etsinyt ja etsimänsä löytänyt. "Etsikäät, niin te löydätte, sillä joka etsii, hän löytää." Jos hänen mielessään olisi hääpäivänään vallinneet samat tyynet, rauhaisat tunteet, niin ei hän varmaankaan olisi nyt miehestään eronnut vaimo.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät