Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Salamoita välähteli alinomaa noista synkistä pilvistä; mutta ne olivat vielä loitolla, ja niiden jyrähdyksiä heikensi niiden etäisyys. Vielä toivottiin rajuilman ohitse kohahtavan, kun äkisti Pultavan nimi hirvittävän ukkosen pamauksen tavoin vieri idästä länteen, ennustaen uhkaa ja vaaraa. Siitä hetkestä alkaen oli turvallisuus kadonnut tältä puolen Pohjanlahden.
Ja etäisyys hänestä minuun ikäänkuin lyheni; hän varmaan piti nyt minua lähempänä vertaisenaan, jonka kanssa sopii käyttäytyä tuttavallisemmin. Tunsin selässäni hänen myhähdyksensä, ja se tuotti minulle todellista kärsimystä. Mutta tämä tunteeni ei nyt enää ollut semmoinen, etten olisi voinut asettua sen ulkopuolelle ja arvostella sitä.
Harvoin heidän huolenpitonsa nähdään likisimpiä päiviä etemmäksi ulottuvan, ja sitä ei ole ihmetteleminenkään, sillä niidenkin päiväin ylläpidosta on heillä jo kylliksi miettimistä. Mikään teollisuuden haara ei ole Saarijärvelle juurtunut, johon taas on kaupunkien ja tiheästi asuttujen seutujen etäisyys syynä, sillä teollisuuden tuotteita olisi työläs saada kaupaksi.
Etäisyys, iltailma tekee heidän riemuhuudoistaan jonkunmoisen sanattoman laulun, joka vastaa päittemme yläpuolella lepattelevien lehtien ylevään virteen. Heidän yläpuolellaan kaartuu loistava taivas, ikäänkuin jos hyvät henget, palavat palmunoksat käsissään, olisivat lakaisseet kaiken valon auman puolelle valaistakseen siten kauemman aikaa heidän työtänsä.
"Runoilija", tällaiset olivat hänen hitaat ajatuksensa, "on meille kertonut, että etäisyys tekee näkö-alan viehättäväksi! ja vertaa siten toivon harhaluuloa etäisyyden viehätykseen. Mutta runoilija rajoittaa oman kuvansa. Etäisyys viehättää sekä korvaa että näköä, eikä ruumiillisia aistia yksistään. Muiston, ei vähemmän kuin toivon, on tuota 'etäällä olevaa' kiittäminen suloudestansa.
Rajuilma oli tauonnut, mustat pilvihunnut riippuivat repaleina vuorien piikistä alas, ja etäisyys pilkoitti hämärästi sumun läpi. Etenevän ukkosen tohina kuului vielä ja purot syöksivät pauhaten alas syvyyksiin; muuten oli kaikki hiljaista ja äänetöintä, ja valkoinen ruumiin-vaate lumesta ja rakeista oli peittänyt vuoren. Wappu seisoi liikkumatonna, kädet rintaa vasten painettuina.
Ympärillämme oli rosoisia kivilohkareita, edessämme kiilsi tuo pieni valopilkku. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin arvata etäisyys jostakin valosta sysimustassa yössä, ja joskus näytti tuo valo tulevan kaukaa näköpiirin reunalta, joskus tuntui kuin olisi se vaan muutaman kyynärän päässä. Mutta vihdoin saatoimme nähdä, mistä se tuli, ja silloin tiesimme olevamme sitä aivan lähellä.
Kuink' iloitseva onkaan Rechani! Ja kuinka valoisana katseelleni on etäisyys. Vain häneen tutustukaa! RISTIRITARI. Jo palan kaipuusta. Ken talostanne noin syöksyy ulos? Hänen Dajansa? NATHAN. Niin juuri. Noin miks hädissään? RISTIRITARI. Kunp' ei ois mitään Rechallemme sattunut? EDELLISET ja DAJA. DAJA. Voi Nathan, Nathan! NATHAN. Mitä?
Olenko ollut liian rohkea? Sanonko kirjeitse sen mitä en suin tohtinut lausua? Ah! Vasta etäällä sinusta olen saanut oikein tuntea sen viehkeyden, johon olet minut kietonut. Etäisyys, joka on minulta onnen riistänyt, antaa minulle rohkeutta. Sinä et tahdo minua nähdä; sinä olet karkottanut myöskin sen liehijäparven, joka sinua muuten ympäröi. Voitko sinä rinnastaa minut noiden kanssa?
Hän on silloin unitajunnasta sukeltanut sisätajuntaansa ja tämä etäisyys päivätajunnan huolista ja lepo oman sielunsa helmassa on tietysti lisännyt sekä ruumiillisia että siveellisiä voimia. Atlantilaiselle tämä oli jokaöinen kokemus, ja siinäkin yksi syy, miksi muinaisajan kansat yleensä olivat terveempiä kuin nykyajan ihmiset.
Päivän Sana
Muut Etsivät