Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. toukokuuta 2025


"Hyvä on; ja minä aion pyytää teitä tekemään sen ehdottomasti ja kysymättä minulta syitä." "Kuten suvaitsette." "Jos siihen suostutte, niin pidän hyvin luultavana, että tämä arvotus pian tulee ratkaistuksi. Minä en epäile ." Hän vaikeni äkkiä ja hänen katseensa suuntautui pääni ylitse seinään.

Peggotty heitti päätänsä uudestaan taaksepäin, niinkuin hän olisi mielinyt sanoa: "tietysti hän voittaa". "Hän on niin kaunopuheinen", lisäsin minä, "että hän saa kaikki puolellensa; enkä tiedä, mitä sanoisittekaan, jos kuulisitte hänen laulavan, Mr. Peggotty". Mr. Peggotty heitti taas päätänsä taaksepäin, niinkuin hän olisi aikonut sanoa: "minä en epäile sitä".

Tämä impi oli Suometar. Hän loi kirkkaat silmänsä nuorukaiseen ja toivon säde välkkyi niissä, kun hän, ojentaen kätensä nuorukaiselle, lausui: »elä epäile jalo nuorukainen, vaan ole uskollinen ja vakaa, niin jalkasi ei horjahda eikä voimasi uuvuJa Suomettaren turvissa astui nuorukainen urheasti katalata polkua.

En epäile sentähden, ett'en tässä virassa voisi toimittaa paljon hyvää, ja varma olen, että itse olisin varsin onnellinen, kun saisin oman soman kodin ja toiminnan, joka minua tyydyttäisi; mutta puoli oppineena en tahdo antautua tälle alalle, vaan tahdon toimittaa tehtäväni yhtä hyvin, kuin mieskin, tahtoisin saada saman palkan, enkä huolisi ottaa muuta, kuin minkä rehellisesti olen ansainnut".

Olemme jo juoneet maljan voitollemme, riemuitsi nuoriso. Suokoon sen meille Jumala, vastasi Wrangel vakavasti. Segebaden tunsi sankariverensä entistä kuumemmaksi, ja kysyi melkein uhmaten: Herra kenraali, ettehän epäile että voitamme? Ainakaan en epäile, että itsekukin täyttää velvollisuutensa. Sen teemme! Kyllä kannattaa taistella suomalaisten metsästysseutujen puolesta.

Sitä en epäile, vastasi d'Artagnan; mutta minusta vaan näyttää, että te itsekkin olette melkoisesti perehtyneet vaakunoihin, päättäen eräästä kirjaillusta nenäliinasta, jota minä saan kiittää siitä kunniasta, että olen päässyt teidän tuttavuuteenne.

Kyllä, sen olen tosin tehnyt, mutta Mutta? hän ei tahdo teitä tunnustaa pojakseen. Ei tahdo tunnustaa minua? Mutta onhan hän äitini. Se on ollut kaulassani pienestä asti. Sen asian hän ehkä tuntee. Pois sormus, onneton! Kätköön heti, sanon! Te ette ymmärrä minua. Inger-rouva ei suinkaan epäile, ettette olisi hänen lapsensa; mutta, niin katsokaa ympärillenne, katsokaa tällaista rikkautta.

"Me tulemme tapaamaan heidät kosken luona, sitä en epäile," sanoi hän, "ja siellä tulee kohtaloksemme joko pakoon pääseminen tai heidän käsiinsä joutuminen. Matka linnaan on silloin niin vähäinen, että melkeen olen arvellut astua maalle Mabelin kanssa, saattaa hänet jotakin oikotietä myöten majoitus-paikkaan ja jättää ruuhet omiin varoihinsa koskeen."

Onko Hän tosiaan, niinkuin T:ri Luther sanoo, valmis kuulemaan heikointakin huokaustamme, valmis antamaan meille anteeksi ja auttamaan meitä. Ja jos Hän on tämmöinen ja huolii siitä, mitä me ajattelemme Hänestä, kuinka paljon minä olen surettanut Häntä kaikki nämät vuodet! Ei hetkeäkään enää! Minä en epäile Sinua hetkeäkään enää. Katso, taivaallinen Isä, minä olen palannut jälleen Sinun luoksesi!

Ja se juuri on minun syvin onnettomuuteni. Uskotko Jumalaan? Uskon ja en usko. Epäilen vaistojani, epäilen sydäntäni... Mutta päätäsi ja järkeäsi sinä et epäile? Kyllä. Usein niitäkin. Siksi en voi myöntää enkä kieltää mitään yliluonnollista. Epäilet siis oman sielusi todistusta? Minun sielussani on niin paljon ristiriitaisia voimia, jotka kaikki todistavat eri tavalla.

Päivän Sana

sosialistisaarna

Muut Etsivät