Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025


En minä ennee juo, sanoi toinen. Juo pois! Voan jos männöö peähän? Elekee panna... minä en ota... Etkö ota, jos minä tarjoan... En ota... soat olla vissi siitä, ett'en minä ota. No, kun et ota... Ja niin he poistuivat. Mutta en minä ollut kauvan yksinäni, ennenkun taas tulee sisään viimeinen tarjooja ja ryyppää kapteenilta yhteen perään kolme ryyppyä.

Rehtorin hieman tyynnyttyä alottikin hän taas uudelleen ja sangen levollisesti: "niin hyö sano, jotta myö vuan ei ruppiikkaak teille ennee verruu maksamaan, vuan myö toarotaan ja annetaan teillen kapinen koira." Se oli jo enempi kuin rehtorin hermot jaksoivat kärsiä. Hän oli jo ovesta ulkona, ennenkuin Petri oli ehtinyt lauseensa loppuunkaan. "Bravoo, bravoo!

"Mutta näethän sen hyvä ihminen itsekin, että ei tänne enää muuanne sovi", toimitti Vikke. "No, eipä toellakaak taija muuannekaak ennee soppiik", tuumaili vieras luokan hiljaa nauraa hihitellessä ja tyrskäessä. "Vuan annahhan minun tok ensin tervehtiik nuitaak toisii poikii."

"No anna, hyvä ystävä, sitte minä kirjoitan sinulle tuon aineen uudestaan, tahi viedään Ingmannille, niin kyllä hänkin sen ottaa kirjoittaakseen." "Eihän se sittä ennee oisikkaak minun ihteni kirjuttama", tuumaili Petri vakavasti. "No anna minun edes sitä korjailla", vaikeroin minä. "Tuollaisena ei siitä ole mihinkään."

Nytkin hänelle tietysti naurettiin. No, kah, mittee työ tässä ennee seisotta ... alakakee voan lähtee. Marssi kajahti, ja jono lähti liikkeelle. Mistä se on Antero saanut noin kauniin kukan rintaansa kysyi joku meistä, joiden keskessä hän kulki. Yks ryökkynä antoi. Kaikki kukkasmyyjättäret samoin kuin bufettineidet olivat hänelle »ryökkynöitä», kaikki muut neidit mamsselleja.

Ei ole ennee pakko ruveta... minä olen velvollisuuteni isänmaan palveluksessa jo täyttännä... niin sanoi övestikin, kun heitin hyvästini, että numero kolme Heikkinen on nyt vapaa isänmaan palveluksesta... Vai niin sanoi... se oli kolomen numerolla sinun huutos... sit oot ollunnai ensmäisiä miehiä. Ensimäisiä... tässä on kellokin, joka annettiin mulle ampumisesta. Siinäpähän on... Ankkurikello?

Voan oishan siinä jo palakkoo ollu yhelle miehelle. Kaupungissa maksetaan puotirengille kaksin kolmin. Kaupunkiinko sulla on sitte tarkotus männä? En tieä... ehkä mennään. Etkö sieltä jo kyllääsi soanna, kun olit kolomekkii vuotta. Ruununtyö on erittäin. Etköön ennee ruppeis toista satsia olemaan?

Silloin salpa aukesi ja Petri alkoi: "hyö sano, jotta myö vuan ei ennee ruppiikkaak teille verruu maksamaan " Rehtori paiskasi kirjan raivoisasti pöytään, että luokkahuone mäjähti vastaan, ja alkoi molemmin käsin tukkaansa repiä ja puhista vihoissaan. Petri pysyi kiltisti vaiti tuon vihanpuuskauksen ajan, juurikuin odotellen sen loppua.

Se ei tule tuo löyly yht'äkkiä puhaltamalla, niin että sorkat ovat palaa, voan noin näet vain verkalleen, yhä lämpimämmin ja lämpimämmin... Ka, kun se tuoksuu tervalle ... enpä oo ikinän' tämmöistä löylyä ... ähhäh, jopahan viimeinni alakaa hik' irtautua ... eihän tässä kohta ennee näe mittään ... nyt en ennee erota kuin hoamuja ... missee sinä oot? ka, sielläkö ... en minä vielä tule.

Päivän Sana

gabrieli

Muut Etsivät