Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
"Huomenna". "Senkö vuoksi Miss Murdstone otti vaatteeni piirongistani?" jonka hän oli tehnyt, vaikk'en ole muistanut mainita sitä. "Niin", sanoi Peggotty. "Arkku." "Enkö saa nähdä äitiä?" "Kyllä", vastasi Peggotty. "Aamulla".
Milloinka ? Eilen illalla sain postissa kirjeen. Mutta nyt minun täytyy mennä sisään vieraiden luokse. Elkäähän vielä, kuulkaa kun sanon. Ettekö sitten enkö minä sitten voi olla minäkään apuna? Pyykinpesussa taikka semmoisessa? Kiitoksia, minulla on entiset pesijät. Huoneitten siivoamisessa, astiain kuuraamisessa, osaan minä tehdä jos mitä. En minä nyt tarvitse.
Mutta pieni vanhanpuoleinen mies, jolla oli leveä ja suuri paidankaulus ja joka oli tiheihin tupakansavun pilviin peitetty, niin ettei muuta näkynyt kuin kasvot ja mainittu kaulus, sanoi tuimalla äänellä: "Tämä on klubi." "Tämä on klubi," toisti kapteeni, nuoreen ystäväänsä kääntyen. "Noh niin, se on omituista! Enkö minä sanonut, matkalla ollessamme, että kenties sattuisimme saapumaan klubiin?"
Enkö tule tekemään sinua onnettomaksi ... ehkä henkisesti masentaisinkin sinut ... en tiedä miksikä ... mutta nyt juuri on keskinäinen välimme tullut minulle niin selväksi ... on aivan kuin olisin saanut uudet silmät nähdäkseni..." Hän ei voinut jatkaa; mielenliikutus tukehdutti hänen äänensä, hän kääntyi pois ja painoi nenäliinan silmilleen.
Niiden rikkominen ei kalva omaatuntoani. ARO. Onhan se sinulle lohdutukseksi. TAAVI. Se onkin ainoa lohdutukseni. Mutta kaipaanpa täällä muuanta toistakin. Missä on poikanne? Enkö tiennyt, että hän pikku Taavia muistaisi! ARO. Poika pahanen nukkuu kehdossaan kamarissa. Eipä tuo paitaressu tiedä, että kaima setä on saapunut kotia. TAAVI. Lähtäänpäs häntä katsomaan.
Enkö minä ole toivonut " ja Peter Halket olisi paljastanut koko sielunsa, mutta vieras esti häntä. "Peter Simon Halket," sanoi hän, "onko väliä tinastako vai kullatusta hopeasta se torvi on tehty, joka sotaan kutsuu? Eikö kutsu ole pääasia? Entä jos lähettäisin naisen tahi lapsen viestiäni viemään: onko totuus vähemmän totta, siksi että sen julistajaa ylenkatsotaan?
"Enkö ole!" vastasi Kenelm ja säpsähti tietämättänsä, kuin hän olisi unesta herännyt.
Enkö minä arvaa oikein? Te annoitte ranskalaiselle koiransa ja rahansa takaisin ja annoitte hänen matkustaa kahdella-kymmenellään posti-vaunuissa Parisiin?" "Hyvä prinssi," sanoi Klairon nauraen; "luuletteko minua todellakin niin julmaksi?
Eikö sen jymisevä kuohulaulu ollut ensimmäinen ääni, jonka kuulin tässä maailmassa? Ettekö minua pistänyt sen vaahtolainehin, kun kastoitte minut omilla sanoillanne? Enkö ensi askeleitani kävellyt sen rannalla? Missä olin ensi vaaroissa ell'en puissa, jotka riippuivat kaukana rannasta kuohuvan syvyyden päällä?
Syötyään käski hän kantaa itsensä palatsiin ja sieltä Chrysothemiksen asuntoon, jossa hän viipyi myöhään yöhön. Kotiin palattuaan kutsutti hän luokseen Teireisiaan. "Saiko Eunike raippansa?" kysyi hän. "Sai, herra. Kielsit kuitenkin vahingoittamasta hänen pintaansa." "Enkö hänestä antanut mitään muuta käskyä?" "Et, herra," vastasi »atriensis» levottomasti. "Hyvä on.
Päivän Sana
Muut Etsivät