Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. lokakuuta 2025
Ja niin turhasta syystä! Lukkarilta lainattua laulukirjaa tahtoi hän vaan viedä takaisin. Mokoman vanhanpojan laulukirjaa! Elähän, hyvä Miila, halveksi henkeäsi, sanoin minä. Mutta tuo varoitus oli vaan öljyä tuleen. Hän keikautti päätänsä ja lähti lauloi ja tanssi vielä mennessään. Ja kun minä tulin levottomaksi, niin sitä ei luulis!
Kuulehan, elähän mene... Sano siellä, kun tapaat ne peltopyyt, että menevät vaan riihen alle, jos tahtovat joulujyviä noukkia... Kissa makaa tuvan uunilla joulunpyhät. Iloissaan lähti jänis mennä hippasemaan ja heitti kuperkeikan mennessään. Meneeköhän ne sinne? kysyi Heikki. Käyhän huomenna katsomassa, niin näet.
Mutta mikään kerjäläinen minä en ole. Minkäänlaista apua en teiltä odota enkä halua mitään, jota ei vapaatahtoisesti minulle anneta. Niin köyhältä kuin näytänkin, on minulla tosi-ystäviä, jotka ilolla auttavat minua.» »So, so!» sanoi Ebenezer setä, »elähän nyt sentään nenälleni hyppää! Kyllä me vielä hyvin sovimme.
Pitkän äänettömyyden perästä Malla sanoi: Minä sitä en oikein usko, että tämä lumi tänä syksynä enää sulaa kaikki, kun tässä metsän sisässäkin, johon ei tuuli ole tuonut eikä tästä vienyt, on melkein hevosella polveen. Elähän sano, virkkoi Mikko katsellen taivaalle. Vettä tuntuu jo vihmovan, puoleltapäivin näkyy lientyvän satamaan: ei näy aurinkoakaan enää, ja koko ilma on niin raskaan näköinen.
Niitä on maita, joissa ei muunlaista leipää syödäkään. Elähän, vai on semmoisiakin maita! Ja ukko herahti nauramaan, niinkuin olisi kuullut jostain ihmeestä puhuttavan, joka oli totta, vaikka tarulta tuntuikin, ja kertoi vielä uudelleen hyrähtäen sanansa: Elähän, vai on semmoisiakin maita.
"Niin, niin elähän tee tyhjäksi totta asiaa, Lippa, kyllä ne niin on asiat tällä kertaa, että sieltä ne Rantalasta päin markkinaiset meidän Lipalle tuodaan!... Mut' elä sin' ole, Lippa, vielä oikein vissi Kallestakkaan ... hyvinpä kuului sitä kotikylänsä Reetastiinaa riiailevan ja tokkopa tuo Reetakaan rekensä poikki tiestä kääntänee..."
Samalla kun rovasti taputtelee ruustinnaa hartioille, laskee hän salaa kirjeen lapiolle. Ruustinna tarttuu lapioon ja aikoo työntää sen uuniin, kun huomaa kirjeen. Elähän sentään pane Robertin kirjettä paistumaan. Ruustinna lyykähtää penkille, ja käsi vapisee niin, ettei tahdo saada kuorta rikki.
Pesumummu ei tunnu tietävänkään sitä, kun tälle kävi rikkaan Kotaniemen poika vastikään kihlakelloa tarjoamassa. No elähän mitään! Eikö tämä huolinut. Ujosteli vielä. Vai ujosteli. No, antaahan vielä olla leikkinä, vaan siitä se ajan ollen saattaa toteutua. Samoin ne ennustelivat tämänkin isää ja äitiä pienestä pitäen ja tosipahan tuli. Eikös ennustelleet, muistaa kai sen muutkin.
Niin, minä ajattelin, että te ette olekaan mitään oikeita herroja, ja sentähden minä tässä vähän, mutta elähän aja, hollimies pannaan ylioppilaille kiessit eteen isäntä oli ottanut lakin päästään. Hävetkää toki! Se oli ainoa kiitos, jonka isäntä sai hyväsydämisyydestään. Anna mennä! sanoivat herrat sitten uudelle kyytimiehelleen.
Niin, niin, no mitä sitten! sanoi ensimmäinen tyttö, jonka puoleen hän kääntyi ja tarttui käsivarteen kiinni ja pudisti sitä... Eikö se ole, eikö se ole...? Mitä se nyt on niin erinomaista ... olen minä sen nähnyt monta kertaa ennen. Elähän nyt sentään... Ja tyttö irroitti olkapäitään nykäisten käsivartensa Ellin käden puristuksesta... Samassa tuli johtajatar Ellin luo...
Päivän Sana
Muut Etsivät