Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Joulu, Ebenezer! Pannaan akkunanluukut ylös", huusi vanha Fezziwig ja taputti lujasti käsiänsä, "ennenkuin ennättää sanoa: Jack Robinson!" Te ette voisi uskoa, kuinka nämät molemmat toverit ryhtyivät tehtäväänsä.
»Hyvä», sanoi hän, »meidän täytyy antaa myöten ja hillitä itseämme. Minä en mene minnekään, siinä kaikki!» »Setä Ebenezer», sanoin minä, »tämä ei mielestäni selvitä asiaa. Te kohtelette minua kuin varasta. Te ette kärsi minua täällä talossanne, sen osoitatte minulle joka sanallanne, joka hetki. Ei voi olla mahdollista, että te pidätte minusta.
Tavallinen mister ei tarvitse ristimänimeänsä käyttää, jos se on ruma tahi naurettava, hän voipi jättää sen kokonaan pois käyntikortistansa ja painattaa siihen vaan Mr Jones, Mr Ebenezer Jones'in sijaan; nimenkirjoituksessansa hän, paitsi siinä, missä laki vaatii Ebenezerin kokonaan kirjoitetuksi, saa käyttää vaan alkukirjaimen ja olla teidän nöyrä palvelijanne E. Jones, antaen teidän arvata merkitseekö E. Edwardia vai Ernestiä viattomia nimiä, jotka eivät ole minkään lahkolaisuuden määräämiä niinkuin Ebenezer on.
»Se on vale, se on törkeä vale!» kirkui setäni. »Ei häntä koskaan ole ryöstetty! Se on ollut päästä vialla, joka teille sellaista on kertonut. Ryöstetty? Ei koskaan!» »Ei se ole minun eikä teidän vikanne», vastasi Alan, »eikä Hoseasoninkaan, että kertoja on mies, johon voi luottaa?» »Ketä tarkoitatte?» huudahti Ebenezer. »Kertoiko Hoseason teille?»
"Minä olen täällä tänä yönä varoittamassa sinua, että sinulla on vielä mahdollisuus ja toivo karttaa minun kohtaloani. Semmoinen mahdollisuus ja toivo, jonka minä voin hankkia, Ebenezer." "Sinä olit aina hyvä ystävä minulle", sanoi Scrooge. "Minä kiitän sinua!" "Kolme henkeä tulee sinun luoksesi", jatkoi haamu. Scrooge'n muoto venyi melkein yhtä pitkäksi, kuin haamun oli.
Hän antoi minulle kirjelmän, jossa oli seuraava osoite: »Shawsin herran Ebenezer Balfourin käteen; jättää poikani David Balfour Shawsin kartanossa.» Sydämeni tykytti kovasti näiden suurten toiveiden koittaessa seitsentoista-vuotiaalle nuorukaiselle, Ettrickin köyhän maalaisopettajan pojalle. »Mr Campbell», änkytin, »menisittekö te minun sijassani?»
Peräydyttyäni kiireesti jonkun matkaa ja silmättyäni ylös, näin eräässä ennenmainituista ikkunoista suureen yömyssyyn verhotun miehen pään ja pyssyn piipun. »Tämä on latingissa», sanoi ääni. »Minulla on täällä kirje Mr Ebenezer Balfourille, Shawsin herralle. Onko hän täällä?» »Keneltä?» kysyi pyssymies. »Ei hän ole siellä eikä täällä», vastasin, sillä vihani alkoi kiehua.
Mutta, sivumennen kysyen, sinäkö tulit sisään Ebenezerin kanssa?» Vastattuani siihen myöntävästi, kysyi hän: »Ethän sinä ole hänelle sukua?» Minä kielsin sen kokonaan. »Sitä minäkin arvelin», sanoi isäntä; »mutta kuitenkin sinä muistutat vähän Aleksanderia.» Siihen minä huomautin, että Ebenezer näytti olevan huonossa huudossa paikkakunnalla.
»Mutta en minäkään hänestä välitä», tuumi setäni. »Ehdotukseenne en suostu.» »Sen arvasinkin», lausui Alan. »Miten niin?» kysäsi Ebenezer.
Siellä Mr Rankeillor asetti hänet istumaan tuolille takan viereen, jossa tuli oli sammunut ja hiillos vain enää hehkui. Hetkisen me kaikki katselimme häntä, menestyksestämme riemuiten, mutta samalla surkutellen miehen häväistystä. »Puhukaa, puhukaa, Mr Ebenezer», kehoitti lakimies. »Elkää olko alakuloinen, sillä ehtomme ovat helppoja.
Päivän Sana
Muut Etsivät