Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Herra Duncanin ja Allanin puheen aineena oli vainoretki Sumun Lapsia vastaan, jolla molemmat olivat yhdessä käyneet; sillä herra Duncan'kin, samoin kuin Mac Aulay, oli mainitun rosvoparven leppymätön verivihollinen. Vieras yritti kuitenkin pian kääntää puhetta nykyiseen toimeensa tässä Darnlinwarachin linnassa.
Irene oli katoolilainen uskonnoltaan ja katoolilaisia pappeja oli kutsuttu illaksi vihkimään meitä. Isä Duncanin apulainen siitä kirkosta, johon perhe kuului, johti vielä koristelemisia sisällä, että kaikki tulisi asianmukaiseen kuntoon. Me astuimme sisälle kauniihin huoneisiin, jotka todistavat hyvinvointia ja samalla sisustuksen puolesta kauneusaistia.
»Totta puhuen, kunnon ystäväni», sanoi Dalgetty, »jos se on paras syysi pyytää herra Duncanin suosiota, niin minä katsoisin edullisimmaksi apua pyytäessäni olla sitä mainitsematta. Sillä minä olen havainnut, että luontokappaleetkin vimmastuvat sille, joka väkivaltaisesti pitelee niiden sikiöitä, saatikka sitten kristityt, järjellä varustetut ihmiset, joiden lapsille on pahaa tehty.
Mutta Sumun Poikien kertomukset olivatkin aivan mutkattomat, tarkat ja kaikissa asioissa keskenään yhtäpitävät. He mainitsivat omituisen luoman, jonka tiedettiin olleen herra Duncanin lapsessa ja jonka nyt myös havaittiin olevan Annikka Lylen vasemmassa olkapäässä. Myös muistettiin hyvin, että kun muiden lasten kurjat tähteet korjattiin, ei tästä lapsukaisesta ollut löytynyt mitään jälkeä.
Hän eikö oiti Pyhässä vimmassansa noita kahta Rikoksellista silponut, jotk' uni Ja viina oli tehnyt orjiksensa? Työ jalo, eikö niin? Ja viisas myöskin? Jokaisen mielt' ois inhoittanut kuulla Tekoaan heidän kieltävän. Sen sanon, Kaikk' on hän hyvin hankkinut, ja luulen, Jos pojat Duncanin hän valtaans' saisi Jot' älä, taivas, suo! niin tuta sais he Mit' isänmurha maksaa; samoin Fleance. Mut vait!
Niin varovasti, kuin kokemuksensa nojalla osasi, hän siis tiedusteli palvelijalta, minkätähden herra Duncanin piti pysyä kotona seuraavana päivänä.
"Näin täydessä asussa vuottelen; Yövahtia kestävän luulen, Siks' että mä kanunanjyskehen Ja orhien hirnuvan kuulen. "Kun haudalle keisari ratsastaa, Ja huomaan joukkojen ahdon, Niin nousen, ja silloin puolustaa Ma keisarin henkeä tahdon!" Nous ylös, knaapi, sukkelaan! Sa ratsus satuloit, Kautt' alhon linnaan Duncanin Sa ajat, minkä voit.
RIIKKA. Minä ja Liisa vaan olemme noitia. KAARLO. Entä Oortta täti? ORTTA. Minä otan Duncanin, Skottlannin kuninkaan osan... RIIKKA. Aatteles kuinka vaikea meidän oli saada Liisa oppimaan puhevaihtelot, hän kuin ei kuule mitään tavallista puhetta; mutta päähäni pisti hyvä keino, ja nyt hän jo osaa osansa. Mitä pitää sinun sanoa kuin lyön selkään? LIISA. Terve Macbeth, Candorin thauni hi, hi, hi!
ROSSE. Ja missä Duncanin on ruumis? MACDUFF. Colmes-killin pyhään kätköpaikkaan viety, Miss' esi-isienkin lepää luut. ROSSE. Menettekö te Sconihin? MACDUFF. En, serkku; Ma Fifeen lähden. ROSSE. Minä menen Sconiin. MACDUFF. Hyvästi! Ett'ei toteen vaan käy aate: Parempi uutta oli vanha vaate! ROSSE. Hyvästi, isä!
Päivän Sana
Muut Etsivät