Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Ja heidän suruunsa tuli valoa, he voivat nauraakin, kun heidän pienet enkelinsä nauroivat, ja liikuttavaa oli nähdä isoäidin ja miniän kumartuneina saman kehdon ylitse. "Ole varovainen, kätke akvarellisi", sanoi Mathieu. "Tuolla tulevat Gervais ja Claire."
Ilo siitä, että kaikki nyt olivat koossa neljä, suurta veljeä ja vanhin sisar Claire sopineina ja voittamattomina, lisääntyi vielä enemmän, kun Charlotte tuli paikalle kolmen muun tyttären, Louisen, Madeleinen ja Margueriten kanssa, jotka miestensä kanssa asuivat paikkakunnalla.
"Oletko jo saanut Tuomon vapautuskirjeen valmiiksi ja allekirjoitetuksi", kysyi Ofelia eräänä päivänä. "En vielä", vastasi S:t Claire lukien sanomalehteä. "Se on pahasti", sanoi neiti totisesti; "sinun pitäisi rientää." "No miksikä niin?" "Saattaisithan kuolla sitä ennen. Ja kuinka silloin kävisi rehellisen Tuomon?" "Mitä ajattelet, serkku", kysyi S:t Claire kummastuneena.
S:t Claire istuutui hänen viereensä ja tarjousi lukemaan hänelle. Tuomo osotti erästä paikkaa, jonka hän oli merkinnyt, ja S:t Claire luki syvällä, sointuvalla äänellään vertauksen viimeisestä tuomiosta. Hän pysähtyi usein ikäänkuin paremmin syventyäkseen tähän kaikessa yksinkertaisuudessaan suuremmoiseen kertomukseen. Hän oli koko illan hyvin hajamielinen ja asettui vihdoin pianon ääreen.
Onneton riita oli syntynyt myllyn, jossa Grégoire hallitsi, ja Chantebledin välillä, jota hallitsivat Gervais ja Claire, ja Ambroise, joka oli otettu välittäjäksi, oli konttooristaan Pariisissa vielä kiihdyttänyt liekkiä ja ratkaissut asian liikekannalta katsoen huolimatta intohimoista, jotka se sai valloilleen.
Kolme vanhinta poikaa oli täytynyt lähettää Pariisiin alkeiskouluun; he lähtivät aina ensimäisellä junalla ja palasivat illalla. Kolme muuta lasta, Gervais, Rose ja Claire, kasvoivat vielä täydellisessä vapaudessaan. Heistä oli ainoastaan pikkuhuolia: he voivat pahoin, joka tauti parannettiin hyväilyllä, he itkivät, mutta auringon säde kuivasi heidän kyyneleensä.
Tämä katseli sairasta tarkasti ja kysyi sitten kuiskaavalla äänellä: "Milloinka tämä muutos tapahtui?" "Puoliyön aikana", vastasi Ofelia. Vähitellen joutui koko talonväki liikkeelle ja verannan lasiovien takaa katseli levottomia kasvoja ja kyyneleisiä silmiä. "Voi, jospa hän vielä heräisi ja puhuisi, vaikka vaan kerran", vaikeroi S:t Claire.
Sitä paitse kävi senaatti hänestä vähitellen niin matelevaiseksi, raukkamaiseksi ja kyvyttömäksi, että se hänestä "montre son inutilité et sa nullité de la façon la plus claire". Sainte-Beuve, hänen vanha ystävänsä, joka alussa vuotta 1865 nimitettiin senaattoriksi kilpailijain suruksi ja vapaamielisten suureksi riemuksi, on melkein ainoa hänen virkaveljistään, jota kohtaan hän loppuunsa saakka säilytti todellisen kunnioituksen ja ystävyyden.
He kun ovat kotoisin rikkaimmasta maan osasta, jossa luonto esiintyy harvinaisen rehoittavana ja suurenmoisena, rakastavat kaikkea kaunista ja hohtavaa koko sydämmestään. S:t Claire hymyili nähdessään Tuomon mieltymyksen. Sitten hän jätti hänet erään palvelijan huostaan ja varoitti tätä kohtelemaan tulokasta kunnioituksella.
Grégoire kääntyi sisaruksiin ja sanoi leikillisellä äänellä: "Ja nyt pyydän minä teitä, Gervais ja Claire, että te annatte rosvota itseänne. On kysymys koko perheen rauhasta. Tehkää apelleni se viimeinen ilo, että hän saa uskoa olleensa itse aina oikeassa ja että me emme koskaan ole olleet muuta kuin hölmöjä!" "Mielellämme, hän saa rahaa niin paljon kuin tahtoo", vastasi Gervais nauraen.
Päivän Sana
Muut Etsivät