Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Tuo mietteliäs, viekas Buckingham Ajuni uskotuks ei enää kelpaa. Näin kauan kestikö hän väsymättä Ja hengähtää nyt tahtoo? Hyvä, hyvä! No, mitä nyt, lord Stanley? Mitä uutta? STANLEY. Kuningas armollisin, tietäkää: Markiisi Dorset niille maille, kuulin, On paennut, miss' oleksii nyt Richmond. RICHARD. Käy tänne, Catesby.
Buckingham oli kenties aavistanut että hän se oli leikannut irti nuo kaksi timanttia ja tahtoi täten kostaa hänelle tuon pienen kavaluuden; mutta Buckingham ei voinut käyttää väkivaltaa naista kohtaan, erittäinkin kun arveltiin tuon naisen toimineen lemmenkateudesta.
EDWARD. Te, rouva, tekin saman neuvon saatte; Poikanne Dorset myös; myös Buckingham; Olette riidoin olleet keskenänne; Käsi Hastingsin nyt suudeltavaks, rouva; Ja minkä teette, vilpittä se tehkää. ELISABETH. Kas tuossa, Hastings: iki-unhoon vihat, Niin totta Jumala meit' auttakoon! EDWARD. Dorset ja Hastings sopusyleilykseen!
Minä olin päihtynyt ilosta. Minä pelkäsin, että tämä onni oli liian suuri todellisena ollaksensa, ja että minä ennen pitkää heräisin Buckingham Street'illä ja kuulisin Mrs. Crupp'in kilistelevän tee-kuppeja, aamiaista valmistaessaan.
Odotin, että veli York ja äiti Jo tiellä meitä vastass' olisivat! Hyi, tuota Hastings-etanaa, kun sanaa Ei laita, tulevatko he vai eikö! BUCKINGHAM. Paraiksi tulee loordi hikipäissä. PRINSSI. Terveeksi, loordi! Eikö tule äiti?
Taivaan nimessä, mylord! huudahti rouva Bonacieux, heittäytyen taistelevien väliin ja tavoittaen heidän miekkojansa avoimin sylin. Mylord! huudahti d'Artagnan, jolle äkkiä valkeni koko asia, mylord, anteeksi, herra; olisitteko te... Mylord herttua Buckingham, sanoi rouva Bonacieux matalalla äänellä; ja nyt voitte syöstä meidät kaikki turmioon.
Odottakaa siis hiukkanen. Ja Itävallan Anna meni huoneihinsa ja tuli melkein samassa tuokiossa takaisin, pitäen kädessään ruusupuista rasiaa, jonka kannessa oli hänen nimimerkkinsä kullalla kirjoitettuna. Kas tässä, mylord-herttua, sanoi hän, säilyttäkää tämä muistona minulta. Buckingham otti rasian ja heittäytyi toisen kerran polvilleen. Te olette luvanneet mennä, sanoi kuningatar.
BUCKINGHAM. Oi, kelpo murhenäyttelijän lailla Puhelen, sivulle ja taakse vilkun, Vapisen, säpsähdän, jos korsi liikkuu, Ja luulevaista matkin; kauhun katse Ja pakkohymy tarjona on mulla, Ja kumpikin ne virassaan on alttiit Jok' aika suosimaan mun juoniani. Mut' onko Catesby mennyt? GLOSTER. On, on; ja kas, hän tuossa tuopi määrin. BUCKINGHAM. Lord määri, GLOSTER. Tähytkää nostosiltaa!
Nyt olen koitinkivi, Ja koitan, puhdastako olet kultaa. Nuor' Edward elää. Arvaa, mitä tahdon. BUCKINGHAM. Sanokaa, rakas prinssi. RICHARD. Sen ma sanon: Kuningas olla tahdon, Buckingham. BUCKINGHAM. Se olette jo, armollisin herra. RICHARD. Haa! Kuningasko olen? Niinpä olen; Mut Edward elää. BUCKINGHAM. Totta, jalo prinssi.
Varon, että mulle, teille Ja omaisillemme sen syystä kostat. Mua auta, Hastings, makuulle. Ah, Clarence parka! GLOSTER. Sen pikaisuus saa aikaan! Nähkääs, kuinka Kuningattaren syypäät sukulaiset Clarencen kuolemasta kalpenivat! Sit' aina kuninkaalle hokivatkin; Mut Jumala sen kostaa. Eikö mennä Nyt kuningasta lohduttamaan, loordit? BUCKINGHAM. Niin kuin vaan suvaitsette, herttua. Toinen kohtaus.
Päivän Sana
Muut Etsivät